Ruotsissa hallitsevat sosiaalidemokraatit ovat ylivoimaisessa gallupjohdossa, kun syyskuun valtiopäivävaaleihin on aikaa tasan neljä viikkoa. Kakkossijalla olevien maltillisen kokoomuksen ja ruotsidemokraattien kannatus on likimain yhtä suuri, mutta molemmat ovat reilusti yli 10 prosenttiyksikköä sosiaalidemokraatteja jäljessä.
Edellisten, vuoden 2018 vaalien jälkeen uuden hallituksen vaivalloinen muodostaminen kesti liki 130 päivää. Valtio-opin professori Peter Esaiasson arvioi kansalaisten muistavan tämän hyvin ja pohtivan nyt tarkemmin oman äänestyskäyttäytymisensä seurauksia hallituskysymyksen kannalta.
– Ei vain äänestetä puoluetta, joka tuntuu parhaalta, vaan mietitään, minkä toisen puolueen kanssa minun puolueeni aikoo tehdä yhteistyötä hallituskysymyksessä, Esaiasson Göteborgin yliopistosta arvioi STT:n puhelinhaastattelussa.
Myös pääministeri Magdalena Andersson on sanonut, ettei hallituksen kokoaminen saisi kestää nykyisessä vaikeassa maailmatilanteessa yhtä kauan kuin viimeksi.
Esaiasson kertoo ajatelleensa vielä kesäkuussa, että Ruotsin seuraavakin hallitus on sosiaalidemokraattien johtama.
– Nyt pidän vallan vaihtumista (porvarihallitukseen) hieman todennäköisempänä – mutta tämä on tietysti puhdasta spekulaatiota, hän muistuttaa.
Ruotsidemokraatitkin kelpaavat, ainakin tukipuolueeksi
Huomattavasti todennäköisempää on Esaiassonin mukaan se, että Ruotsia johtaa jatkossakin muodollisesti vähemmistöhallitus: joko sosiaalidemokraattien pääministeri Anderssonin tai maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin johtama.
Valtiopäivävaalien muodostuminen henkilövaaliksi pääministeristä sopii demareille hyvin, sillä Andersson on selvästi suosituin puoluejohtaja ruotsalaisten keskuudessa.
Lopputulosta hallituskysymyksessä sanelee paljolti se, millaiseksi tilanne kehittyy kannatuskyselyiden häntäpäässä. Ruotsissa käytössä olevan äänikynnyksen vuoksi puolueen on saatava vähintään neljä prosenttia äänistä päästäkseen valtiopäiville.
Tämän kuilun partaalla ovat viime aikoina keikkuneet porvaripuolelta erityisesti liberaalit ja punavihreän blokin puolelta ympäristöpuolue. Tällä viikolla julkistetussa Ruotsin television kyselyssä molemmat pinnistivät kuitenkin ylöspäin reilun viiden prosentin kannatukseen.
Tuoreen kyselyn tehneen Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström uskoo taustalla olevan poliittista taktikointia.
– Näemme selvästi liikettä vasemmistopuolueesta ja sosiaalidemokraateista ympäristöpuolueeseen. Tärkein selitys on todennäköisesti se, ettei muuta ulospääsyä nähdä: jos ympäristöpuolue putoaa pois (valtiopäiviltä), ei sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen muodostaminen ole mahdollista, Sjöström sanoi SVT:lle.
Punavihreältä puolelta on varoitettu "siniruskean" hallituksen eli kokoomuksen ja ruotsidemokraattien synnyn mahdollisuudesta. Esaiasson ei usko aiemmin pitkään poliittisessa eristyksessä olleiden ruotsidemokraattien nousevan hallitukseen, mutta porvarihallituksen tukipuolueeksi he nykyään jo kelpaavat.
– Tämä on ollut suuri muutos tällä vaalikaudella, hän korostaa.
Kestoteema rikollisuus jälleen esillä
Vaalikampanjointi ei ole vielä päässyt Ruotsissa täyteen vauhtiin, ja tärkeimpien asiakysymysten joukko on Esaiassonin mukaan vasta muotoutumassa.
– Rikollisuus ja ilmastopolitiikka ainakin, kolmas on ehkä energiapolitiikka, hän pohtii vaaliteemojen kärkeä.
Ensiksi mainittu on ollut Ruotsissa jo pitkään kestopuheenaihe, eikä ihme. Myös tällä viikolla uutisoitiin ainakin kahdesta kuolemaan johtaneesta ampumisesta.
Muilta aloilta muun muassa sähkön ja polttoaineiden kuluttajahintojen suitsimisesta on jo kuultu ehdotuksia, ja uusia avauksia on varmasti tulossa.
Suomalaisittain mielenkiintoiselta kuulostaa sosiaalidemokraattien ehdotus "valmiusverosta". Se kohdistettaisiin ylempiin tuloluokkiin, tosin tulorajaa tai veron suuruutta ei ole vielä määritetty. Uuden veron tarkoituksena olisi kattaa välttämättömiä lisäpanostuksia Ruotsin puolustukseen ilman, että hyvinvointijärjestelmän rahoitus vaarantuisi.
Turvallisuuspolitiikka laajemmin ei Esaiassonin mukaan ole nousemassa tärkeäksi vaaliteemaksi. Nato-liittymispäätös on tehty, eikä sosiaalidemokraattien täyskäännös asiassa näytä aiheuttaneen puolueelle ongelmia – tai vastaavasti hyödyttäneen Natoa pidempään kannattaneita porvaripuolueita.
– Vaikuttaa siltä, että Natoon kriittisesti suhtautuneet tai sitä vastustaneet ovat kuitenkin päättäneet hyväksyä tapahtuneen ja jäädä sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, Esaiasson sanoo.
Hänen mukaansa poliittiset tunnelmat kuukausi ennen vaaleja eivät ole Ruotsissa ainakaan vielä kuumentuneet.
– Lämpötila on jostain syystä nyt melko alhainen. Ehkä siksi, että tilanne on niin hemmetin vaikea. Äänestipä vasemmistoa tai oikeistoa, niin jatkossa joutuu kuitenkin hyväksymään ideoita ja asioita, joita ei missään tapauksessa haluaisi hyväksyä, Esaiasson pohtii.
---
Lähteenä myös uutistoimisto TT, Europe Elects ja SVT.