Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Voivatko Venäjän tekemiksi epäillyt kaasuputki-iskut laajentaa konfliktia Itämerelle? Tutkija: "En pitäisi todennäköisenä" ja tälle on useita syitä

Useat eurooppalaiset johtajat ovat arvioineet Nord Stream -kaasuvuotojen olleen tarkoituksellisesta toiminnasta johtuvia.

Esimerkiksi Ruotsin vt. pääministeri Magdalena Andersson kommentoi, että kaasuvuodoissa on luultavasti kyse sabotaasista. Myös Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi, että kaasuvuotojen takana on tietoinen toiminta, ei onnettomuus.

Nord Stream 1 -kaasuputkessa havaittiin tiistaina vuoto kahdessa kohtaa. Yksi vuodoista on Ruotsin talousalueella ja toinen Tanskan talousalueella Bornholmin saaresta koilliseen. Maanantaina Nord Stream 2 -putkessa havaittiin vuoto Tanskan lähellä.

Eurooppalaiset johtajat arvioivat Nord Stream -vuotojen aiheutuneen sabotaasista – "Johtaa voimakkaimpaan mahdolliseen vastaukseen"

Myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi johtaja Matti Pesu kutsuu Twitterissä vuotoja sabotaasi-iskuiksi.

Arviot tahallisuudesta ovat herättäneet kysymyksen siitä, että jos epäiltyjen iskujen takana on Venäjä, voivatko ne laajentaa Venäjän hyökkäyksestä syntynyttä konfliktia Itämerelle.

– Mahdollisuutta ei voida sulkea pois, mutta en pitäisi horisontaalista eskalaatiota – konfliktin alueellista leviämistä – todennäköisenä, vastaa Pesu.

Hän esittää arviolleen useita perusteluita.

Ensinnäkin Venäjä on koko hyökkäyksensä ajan pyrkinyt lokalisoimaan sodan Ukrainaan ja myös estämään lännen suoran sotilaallisen väliintulon, Pesu kirjoittaa. Toisekseen konfliktin eskaloiminen Itämerellä lisäisi Pesun mukaan todennäköisyyttä Naton ja Venäjän suoralle yhteenotolle sekä lännen kasvavaa valmiutta tukea Ukrainaa.

– Venäjän asema on erityisen vaikea Itämerellä, ja sen jalansija alueella heikkenee entisestään tulevaisuudessa. – – Sen sotilaallinen toiminta Itämerellä johtaisi myös alueen valtioiden ja Naton vastatoimiin, Pesu arvioi.

Hän ei myöskään pidä todennäköisenä, että epäillyt kaasuputki-iskut olisivat Venäjän yritys tukkia Suomen ja Ruotsin tietä Natoon.

– Ei vaikuta todennäköiseltä, mutta ei aivan mahdottomaltakaan.

Pesu pitää kaikesta huolimatta selvänä, että Venäjän toiminta ja sen sotilaallinen voima Itämerellä on tällä hetkellä läntisten tiedustelupalveluiden tarkan syynin alla.

Jos epäiltyjen iskujen takana on Venäjä, Pesulla on arvio maan motiivista:

– Sabotaasilla saatetaan pyrkiä horjuttamaan Euroopan yhtenäisyyttä.

Tätä arviota on kyseenalaistettu muun muassa sillä perusteella, ettei Venäjän olisi kannattavaa iskeä omaan infrastruktuuriinsa. Nord Stream -kaasuputket kulkevat Venäjältä Saksaan.

– Kansainvälisen politiikan realistisen ajattelun yksi perusteeseistä on, että valtio voi hyväksyä absoluuttisia haittoja ja kustannuksia, mikäli se kokee, että niistä on sille suhteellista hyötyä. Toisin sanoen mikäli vastapuolen kustannukset ovat omia suuremmat, Pesu kirjoittaa.