Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Oppositio arvosteli esitystä ministereiden karensseista – "Ei saa johtaa valtion maksamiin sapattivuosiin"

Hallituksen esitys ministereiden karenssit mahdollistavaksi laiksi herätti paljon soraääniä oppositiossa. Hallitus esittää, että ministereille voitaisiin asettaa korkeintaan vuoden kestävä karenssi esimerkiksi silloin, jos he siirtyvät sellaiseen tehtävään, jossa voitaisiin hyödyntää ministerinä saatua salaista tietoa.

Oppositio arvosteli erityisesti sitä, että karenssin ajalta esitetään maksettavaksi ministerin palkkion suuruinen korvaus. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) huomautti, että korvaus on näin suuri harvassa OECD-maassa.

– Esimerkiksi Ranskassa karenssi voi olla jopa kolme vuotta mutta palkkaa saa vain kolmelta kuukaudelta. Yksityisen puolen kilpailukieltosopimuksissa korvaus on 40–60 prosenttia palkasta. Lain tavoite ei toteudu, jos laki johtaa ikään kuin valtion maksamiin sapattivuosiin, hän sanoi.

Räsänen kysyi myös, miksi laki on astumassa voimaan vasta kesäkuussa eikä jo tällä vaalikaudella, jolloin se koskisi myös nykyisiä ministereitä.

Samaa kysyi myös perussuomalaisten Mari Rantanen. Hän arvosteli myös karenssin ajalta maksettavaa korvausta ja huomautti, että ministerit voisivat siirtyä myös julkisen puolen tehtäviin, jolloin karenssia ei tarvita.

– Tämä palkanmaksu on ehkä kohtuuton koko vuodelta täysimääräisenä. Ja toivoisinkin, että eduskunta tältä osin vielä katsoisi, onko tämä kansalaistenkin näkökulmasta kohtuullista.

"Tämä on hyvesignalointia"

Huomattavasti kriittisemmin koko esitykseen suhtautui kokoomuksen Timo Heinonen. Hän sanoi, ettei esitetty muutos tule korjaamaan ongelmaa, vaan se tehdään ehkä näön vuoksi. Heinonen sanoi joutuvansa toteamaan, että "tämä on vähän sellaista hyvesignalointia".

– Eiväthän nämä henkilöt rikoksia ole tekemässä, he käyttävät omaa tietoaan. Ja ei se tieto katoa mihinkään tässä muutamassa hetkessä, hän sanoi.

Heinonen nosti esille entiset entisen pääministerin Esko Ahon (kesk.), joka toimi myöhemmin Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksessa sekä entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.), joka toimi sittemmin Nord Stream -yhtiön lobbarina.

Kumpikaan heistä ei siirtynyt näihin tehtäviin pian pääministerin tehtävän päätyttyä, eli nyt esitetty karenssisäädäntö ei olisi vaikuttanut näihin siirtoihin.

– Voi kysyä, että minkälaisella lainsäädännöllä siihen olisi voitu puuttua. No ei minkäänlaisella, Heinonen totesi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi vastauspuheenvuorossaan, että lakiesityksellä pyritään estämään nimenomaan tuoreen tiedon siirtyminen. Hän nosti itse esiin lähihistoriasta kaksi tapausta, joiden yhteydessä asiasta on keskusteltu.

– Kyse on ollut esimerkiksi edellisen hallituksen ministeri Anne Bernerin siirtymisestä SEB-pankin palvelukseen ja aikoinaan myös Jyri Häkämiehen siirtymisestä suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton palvelukseen.

Anne Berner oli tuolloin keskustan ja Jyri Häkämies kokoomuksen ministeri.

Lakiesityksen mukaan ministereiden karensseista päätettäisiin tapauskohtaisesti ja kynnys sen määräämiselle olisi verraten korkea. Karenssin voisi määrätä erityinen karenssilautakunta, joka ehdotetaan myös perustettavaksi. Suomessa on jo nyt voimassa karenssijärjestelyjä korkeille virkamiehille.