Korkein oikeus (KKO) ottaa arvioitavakseen, saiko niin sanotuista Anom-puhelimista saatuja viestejä käyttää todisteena huumejutussa. KKO:n päätöksellä tulee olemaan suuri merkitys useille Anom-viesteihin pohjautuville rikosjutuille.
Taustalla on kansainvälinen operaatio, jossa rikollisia eri maissa huijattiin käyttämään Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n kehittämää Anom-viestintäalustaa. FBI:n antamien tietojen perusteella Suomenkin poliisi pääsi lukuisten rikoksista epäiltyjen jäljille.
KKO on myöntänyt valituslupia huumejutussa, jossa kolme syytettyä vaatii viestien asettamista hyödyntämiskieltoon. Heidän mukaansa viestit hankittiin lainvastaisesti ja niiden käyttäminen vaaransi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.
– FBI on kohdistanut suomalaisiin Suomessa salaisia pakkokeinoja ilman viranomaisten myötävaikutusta ja suomalaisen tuomioistuimen lupaa. Tämä menettely loukkaa Suomen suvereniteettia sekä Suomen kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia, yhdessä valituksista sanotaan.
Toisen valituksen mukaan epäillyiltä on riistetty perustuslaissa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sekä pakkokeinolaissa turvattu oikeus riitauttaa heihin kohdistetun pakkokeinon laillisuus.
Valittajat kyseenalaistavat myös FBI:n antamien tietojen luotettavuuden.
– FBI on käyttänyt tuntematonta valtiota serverin sijoituspaikkana. Tämän valtion luotettavuutta ja oikeusjärjestelmää on näillä tiedoilla siten mahdotonta arvioida. Kukaan suomalainen virkamies ei ole ollut mukana tietojen keräämisessä ja tallentamisessa. Materiaalin ja prosessin oikeellisuus ei ole siten Suomessa kenenkään virkavastuulla, valituksessa kirjoitetaan.
Käräjä- ja hovioikeus hylkäsivät vaatimukset hyödyntämiskiellosta
Valitusten mukaan FBI syyllistyi huijaussovelluksensa kautta myös rikosprovokaatioon, eli sai ihmiset ryhtymään rikoksiin, joihin he eivät olisi välttämättä muuten ryhtyneet.
– Kyseinen salattu yhteydenpitoväline on mahdollistanut sen, että sitä käyttävä on todennäköisesti arvioinut kiinnijäämismahdollisuuden poistuneen ja tämä on johtanut rikoksentekopäätökseen. Rikosprovokaatiolla hankittua todistusaineistoa ei ole EIT:n (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin) oikeuskäytännössä hyväksytty rikosprosessissa hyödynnettäväksi, yhdessä valituksista kirjoitetaan.
Aiemmin sekä Kymenlaakson käräjäoikeus että Itä-Suomen hovioikeus olivat hylänneet syytettyjen hyödyntämiskieltovaatimukset huumejutussa. Syytetyt oli tuomittu kummassakin oikeusasteessa pääosin syytteiden mukaisesti törkeistä huumausainerikoksista ja muista rikoksista useiden vuosien vankeusrangaistuksiin.
Anom-viestejä on käytetty näyttönä lukuisissa muissakin rikosjutuissa viime aikoina. Valitusten mukaan siksikin KKO:lta tarvitaan asiasta ennakkopäätöstä.
– Vastaajien oikeusturva muissa Anom-viesteihin liittyvissä rikosprosesseissa edellyttää oikeuskäytännössä yhtenevää käsitystä siitä, miten hyödyntämiskieltoa koskeva kysymys on ratkaistava, yhdessä valituksista sanotaan.