Turkissa vierailunsa päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo, ettei Turkilla ollut tässä vaiheessa antaa tarkkaa aikataulua Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista. Kaikkonen kuitenkin katsoo, että vierailu edisti Suomen Nato-prosessia.
– Enköhän niin rohkene sanoa, että ei tässä ainakaan takapakkia menty odotusten suhteen, Kaikkonen kertoi suomalaismedialle kaksipäiväisen vierailunsa päätteeksi.
Kaikkonen tapasi pääkaupunki Ankarassa Turkin puolustusministerin Hulusi Akarin, joka oli kutsunut kollegansa vierailulle.
– Tapaaminen oli hyvä, rakentavakin. Tietysti kovin tarkasti en nyt voi sitä avata, mutta sen voin sanoa, että hyvin odotetuista teemoista keskustelimme, Kaikkonen kertoi.
– Suomen Nato-jäsenyydestä totesin, että toivomme tietenkin, että voimme aloittaa yhteistyön täysinä Nato-jäseninä yhdessä Ruotsin kanssa mahdollisimman pian.
Kaikkonen kertoi todenneensa Akarille, että Suomen jäsenyys olisi "win-win-tilanne" eli hyödyttäisi niin Suomea, Turkkia kuin Natoakin.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Unkari lupasi hiljattain hoitaa ratifioinnin helmikuun alussa, mutta Turkki ei ole missään vaiheessa antanut ratifioinnille aikataulua.
Kaikkonen arvioi joka tapauksessa, että pitkä keskustelu Akarin kanssa vahvisti maiden keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.
– Saattoipa tämä vierailu hivenen edistää asiaamme, mutta varmaan jonkin verran kärsivällisyyttä meiltä vielä vaaditaan ennen kuin tuo ratifiointi Turkissa on maalissa.
Asevientilupia voidaan periaatteessa myöntää
Puolustusministerit keskustelivat myös aseviennistä. Asia nousi esille alkuviikosta, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu vaati Suomelta aseiden vientirajoituksista luopumista. Suomi teki vuonna 2019 päätöksen olla myöntämättä Turkkiin uusia asevientilupia Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan. Turkin on viime aikoina arveltu jälleen suunnittelevan maahyökkäystä Syyriaan.
Kaikkonen painotti, että jo kesällä allekirjoitetussa Madridin yhteisymmärrysasiakirjassa Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä todettiin, että Suomella ei ole kategorista asevientikieltoa Turkkiin.
– Vahvistin sen mitä jo aiemminkin on todettu, että puolustustarvikeviennissä Suomi käyttää jatkossakin tapauskohtaista harkintaa, ja Nato-jäsenyys on jatkossa osa tätä kokonaisharkintaa, Kaikkonen sanoi.
– Puolustustarvikeviennin lupaprosessit ovat aika monivaiheisia. Viime kuukausien aikana muutama vientihanke Turkkiin on saanut alkuvaiheen vihreää valoa ennakkolausunnon muodossa. Informoin tästä myös Turkin kollegaani.
Kaikkosen mukaan käynnissä olevista puolustustarvikeviennin hankkeista Turkkiin ei voi tällä hetkellä kertoa enempää, koska ne ovat vielä yrityssalaisuuksien piirissä.
– Jos nämä sitten jalostuvat varsinaisiksi lupahakemuksiksi tulevien kuukausien aikana, ne sitten käsitellään asianmukaisesti ja niihin otetaan kantaa. Periaatteessa on mahdollista, että tulevaisuudessa joitakin lupia voidaan myöntää.
Turkki tekee kokonaisarvion
Kaikkonen ja Akar kävivät läpi myös Turkin terrorismihuolia, jotka Suomi Kaikkosen mukaan ottaa vakavasti. Aiemmin tällä viikolla Akar sanoi Turkin odottavan Suomelta ja Ruotsilta vielä konkreettisia askelia. Kaikkonen ei täsmentänyt, mitä lisätoimia Turkki vielä vaatii Suomelta terrorismin suhteen.
– Oikeastaan kaikki tulee sieltä Madridin yhteisymmärrysasiakirjasta, jossa on yhdessä sovittu miten edetään. Varmaan Turkki erilaista konkretiaa toivoo siinä, miten terrorismia vastaan taistellaan ja miten muissa kysymyksissä edetään, Kaikkonen sanoi.
– Se on varmaan sellainen kokonaisarvio, jonka Turkki tekee, kun se katsoo että on tehty riittävästi.