Valtiovarainministeriö on alentanut näkymiään Suomen ensi vuoden talouskehityksestä.
Ministeriön mukaan on vaikea nähdä, etteikö kasvu hidastuisi Suomessa ja Euroopassa. Ainoa kysymys on, kuinka mittavasta ilmiöstä on kyse.
Ministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen (bkt) pienentyvän 0,2 prosenttia vuonna 2023, kun aiemmin se ennusti puolen prosentin nousua. Ostovoiman ja kulutuksen paranemisen myötä talous kääntyisi seuraavina vuosina noin prosentin kasvuun.
– Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta taloutemme ei toivu samalle uralle kuin oletimme ennen sodan alkua, finanssineuvos Janne Huovari sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.
Bkt kääntyi lievään laskuun syksyn aikana, ja ministeriö ennakoi heikon talouskehityksen jatkuvan talven ajan. Huovari sanoi, että parin kymmenesosan lasku voi vaikuttaa maltilliselta, kun huomioi kotitalouksien vaikeudet nousevien hintojen äärellä, mutta hän huomautti hintojen nousulla olevan myös hyötyjiä.
Tämän vuoden kasvuennustetta ministeriö on nostanut hieman, 1,9 prosenttiin. Edellisessä, syyskuussa julkaistussa ennusteessa ministeriö ennakoi 1,7 prosentin nousua.
Ennusteeseen liittyy jälleen hyvin paljon epävarmuutta. Finanssineuvos Huovarin mukaan yksi sitä tuovista tekijöistä on Ukrainan sodan kehittyminen. Toinen riski on kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen muutos.
Energian kallistuminen poistuu vain osin
Myös ensi vuoden inflaationäkymät ovat synkistyneet.
Vielä syyskuun ennusteessaan ministeriö ennakoi kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin 6,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia. Nyt ministeriö ennakoi hintojen nousevan tänä vuonna seitsemän ja ensi vuonna neljä prosenttia. Tämän jälkeen inflaatio tasaantuu kahden prosentin tuntumaan tulevina vuosina.
– Inflaatio hidastuu ennustejaksolla siis selvästi, mutta jää viime vuosia korkeammalle tasolle, ennusteessa todetaan.
Euroopan keskuspankin tavoitteena on noin kahden prosentin inflaatiotahti.
Inflaatio olisi Suomessa vaimeampaa kuin euroalueella keskimäärin, mutta muiden euromaiden taso saattaa heijastua suomalaisten elämään Euroopan keskuspankin korkopäätösten myötä. Huovarin mukaan ministeriön talousennusteeseen sisältyy EKP:n julkituoma korko-odotus.
– Vuonna 2023 energian ja monien tavaroiden hinnat laskevat selvästi, mutta hintataso jää lähtötasoa korkeammalle, katsauksessa arvioidaan.
Työllisyystilanne yllättänyt
Valopilkkuna talousluvuissa on työllisyystilanne.
Ennuste julkaistiin samana päivänä, jolloin Tilastokeskus kertoi tuoreista työllisyysluvuista. Työllisyysasteen trendi kohosi marraskuussa 74,7 prosenttiin. Ministeriön virkamiehet luonnehtivat lukuja ennätyskorkeiksi.
– Tällaisessa työmarkkinatilanteessa on vähän vaikea puhua, että olisimme varsinaisesti syvässä taantumassa, mutta jos katsomme tuotannon supistumista neljänneksestä toiseen, niin taantuma varmasti sillä mittarilla on tulossa, ministeriön kansantalousosastoa johtava Mikko Spolander sanoi.
Myös Huovari sanoi hyvän työllisyystilanteen yllättäneen.
– Olemme menossa taantumaan erittäin hyvässä työmarkkinatilanteessa, hän sanoi.
Huovari kuitenkin huomautti, että yleensäkin työllisyyskehitys kulkee noin puoli vuotta tuotantonäkymien jäljessä. Toisaalta hän arveli, että eläkeikäisiä suomalaisia on pysynyt kiinni työelämässä, vaikkakin usein osa-aikaisena. Myös yritysten tilanne saattaa näkyä työllisyyslukemissa.
– Hintojen nousu on aika monella yrityksellä tuonut rahaa kassaan, joten ei ole ollut tarvetta ainakaan vielä vähentää työvoimaa, Huovari sanoi.
Työllisyys pysyy ministeriön ennusteen mukaan noin 74 prosentin tuntumassa tänä vuonna ja tulevina vuosina.
Valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteen neljä kertaa vuodessa.