Moottoriajoneuvo-onnettomuuksien taustalla on yleensä monia riskitekijöitä, joista keskeisin löytyy usein ratin takaa. Onnettomuustietoinstituutin (Oti) raportin mukaan lähes yhdeksässä kymmenestä onnettomuudesta vaikutti taustalla jokin ihmiseen liittyvä riskitekijä, kuten kuljettajan päihtymys, turvalaitteiden käyttämättömyys tai ajonopeus.
Vuonna 2021 onnettomuuksien pääaiheuttajista lähes joka toinen ajoi vähintään 10 kilometriä tunnissa ylinopeutta ja vajaa puolet oli jonkin päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 33 henkilö- ja pakettiautoissa kuollutta ihmistä.
Liikkumisvälineeseen liittyviä riskejä, kuten ajoneuvon tai renkaiden vikoja, esiintyi noin kahdessa kolmasosassa onnettomuuksista. Saman verran tunnistettiin liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Näitä olivat muun muassa keskikaiteiden puute tai tien huono kunto.
Otin tiedote kertoo, että onnettomuudet ovat tyypillisesti riskien kasautumia. Niiden taustalta löytyy vain harvoin pelkästään ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä.
Valtaosa kuivalla tiellä ja hyvällä säällä
Vuonna 2021 tapahtui kaikkiaan 193 tutkijalautakuntien tutkimaa, kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Luvussa ei ole mukana sairauskohtausonnettomuuksia.
Tutkituista onnettomuuksista 151 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia, 40 jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksia sekä kaksi kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 209 ihmistä.
Moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yleisimpiä olivat kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet, joita oli lähes neljä viidesosaa onnettomuuksista. Suurin osa, noin kolme neljäsosaa, kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista tapahtui nopeusrajoituksen ollessa 80 kilometriä tunnissa tai korkeampi. Valtaosa tapahtui kuivalla tiellä ja kirkkaalla tai pilvipoutaisella säällä.
Heijastin ja kypärä olisivat pelastaneet henkiä
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa kuoli 40 ihmistä, joista 23 oli jalankulkijoita ja 17 polkupyöräilijöitä. Suurin osa oli iäkkäitä. Onnettomuuksissa kuoli yksi alle 15-vuotias pyöräilijä ja jalankulkija.
– Erityisesti pyöräilyonnettomuuksissa riski tutkinnan ulkopuolelle jäämisestä on suurempi kuin moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, sillä onnettomuudet eivät aina tule tutkijalautakuntien tietoon. Siksi tiedot onnettomuusmääristä eivät välttämättä ole täysin kattavia, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola Otin tiedotteessa.
40 kuolemaan johtaneessa jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudessa oli mukana kaikkiaan 38 moottoriajoneuvoa.
Hämärällä tai pimeällä tapahtuneissa jalankulkuonnettomuuksissa kuoli yhdeksän jalankulkijaa. Heistä kahdeksan ei käyttänyt heijastinta. Tutkijalautakunnat arvioivat heijastimen käytön vaikutusta seitsemässä tapauksessa, ja arvion mukaan heijastimen käyttö olisi mahdollisesti pelastanut kuolleista jalankulkijoista neljä.
Onnettomuuksissa kuolleista 17 pyöräilijästä 12 ajoi ilman kypärää. Lautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa heistä neljä.
Alkolukko uusiville rattijuopoille
Tutkijalautakuntien tutkimien kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien vuotuinen määrä on laskenut 20 vuodessa noin sadalla.
– Viimeisten viiden vuoden aikana kehitystä parempaan ei kuitenkaan ole tapahtunut. Asetettuun tavoitteeseen, eli alle sataan kuolemaan vuonna 2030, ei tätä menoa päästä, sanoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari tiedotteessa.
Tutkijalautakunnat ovat antaneet vuoden 2021 onnettomuuksien perusteella parannusehdotuksia. Lautakunnat suosittelevat muun muassa alkolukkoa toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille kuljettajille, turvavyön käytön varmistavaa tekniikkaa, jos turvavyö ei ole käytössä sekä liikennelääkärijärjestelmän kehittämistä.