Uusia henkilöautoja rekisteröitiin viime vuonna poikkeuksellisen vähän, kertoo Autoalan tiedotuskeskus. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin yhteensä 81 698, joka on 17 prosenttia edellisvuotista vähemmän ja alhaisin määrä sitten vuoden 1995.
Pudotuksen taustalla ovat sekä komponenttipula että talouden synkentyneet näkymät. Kasvava korkotaso ja inflaatio sekä heikentynyt ostovoima puolestaan leikkasivat uusien autojen tilauksia vuoden jälkipuoliskon aikana.
Pitkittynyt ja moniin tuoteosiin laajentunut komponenttipula on puolestaan saanut aikaan sen, että uusien autojen tilauskanta on kasvanut moninkertaiseksi tuotantovaikeuksien takia, eikä sitä ole saatu purettua normaaliin tasoonsa.
Myös pakettiautojen rekisteröinneissä oli laskua viime vuonna. Uusia pakettiautoja rekisteröitiin 11 192, joka on 13,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Kuorma-autojen rekisteröinnit notkahtivat selvästi vähemmän ja linja-automarkkina elpyi koronavuosien poikkeuksellisesta romahduksesta.
Käytettyjen autojenkin kauppa kääntyi laskuun kahden kasvuvuoden jälkeen. Käytettyjen henkilöautojen kaupassa liikkui yhteensä noin 570 000 autoa, joka on noin 11 prosenttia vähemmän kuin 2021. Autoliikkeiden kautta kulki noin 290 000 käytettyä henkilöautoa.
– Kysynnän käänne on taittanut käytettyjen autojen hinnat laskuun syksyn ja talven aikana, Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa kertoo tiedotteessa.
Täyssähkön osuus jo yli kuudennes
Täyssähköautojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä kasvoi selvästi. Se oli viime vuonna 17,8 prosenttia, kun vielä vuonna 2021 osuus oli 10,3 prosenttia.
Ladattavien hybridien osuus oli edellisvuoden tapaan noin viidennes, ei-ladattavien hybridivoimalinjojen osuus nousi lähes kolmannekseen.
Perinteisten bensiiniautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 23,6 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 31,2 prosenttia. Dieselautojen osuus puolestaan putosi 6,6 prosenttiin 8,5 prosentista. Perinteisten polttomoottoriautojen suosio on pudonnut nopeasti, sillä vielä vuonna 2019 bensiiniautojen osuus oli 59,3 ja dieselautojen 18,3 prosenttia.
Täyssähköautojen kysyntä vaihteli viime vuoden aikana paljon. Sähköautojen kysyntä kasvoi voimakkaasti syksyllä 2021 ja alkuvuonna 2022 uusien mallistojen, hankintakannusteiden sekä bensiinin ja dieselin nopean kallistumisen takia.
Syksyn aikana sähköautojen kysyntä on taas hieman taantunut, kun sähkön hinta on noussut poikkeuksellisella tavalla ja sähköautojen hankintatuki päättyi.
Joulukuussa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi kuitenkin lähes 30 prosenttiin. Sähköautojen rekisteröinneissä on viime vuosina ollut selvä vuodenvaihteen piikki, koska ajoneuvovalmistajilla on tarvetta vähentää markkinoille saattamiensa autojen keskipäästöä suuntaamalla tuotantoa ja toimituksia vielä kuluvan vuoden puolelle.
Norjassa jo lähes 80 prosenttia uusista autoista oli sähköautoja
Norjassa lähes neljä viidestä henkilöautojen ensirekisteröinnistä oli päättyneenä vuonna täyssähköautoja. Norjan tieliikenneliiton maanantaina julkaisemien tilastojen mukaan Norjassa myytiin viime vuonna 138 265 uutta sähköautoa, mikä oli 79,3 prosenttia kaikista uusista autoista.
Osuus kasvoi tuntuvasti edellisvuodesta, jolloin sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 64,5 prosenttia.
Automerkeistä suurin markkinaosuus oli Teslalla, 12,2 prosenttia.
Norja on jo useamman vuoden ajan ollut maailman ykkönen autoliikenteen sähköistymisessä. Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 17,8 prosenttia oli sähköautoja vuonna 2022. EU-maiden tammi-syyskuun 2022 keskiarvo puolestaan oli vain 8,6 prosenttia.
Norjassa liikenteen sähköistymistä on tuettu muun muassa verovapaudella ja alhaisemmilla tienkäyttömaksuilla. Veroetu heikentyi tämän vuoden alusta, kun yli 500 000 kruunua (noin 50 000 euroa) maksavien sähköautojen hintaan lisätään jälleen arvonlisävero.
Tällä hetkellä noin joka viides auto Norjassa on täyssähköauto. Norjan tavoitteena on ollut, että vuonna 2025 kaikki uudet autot olisivat päästöttömiä.