Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel kaavailee Suomeen suurta "vihreän teräksen" tuotantolaitosta jo neljän vuoden sisällä, vaikka rahoituksen hankkiminen on vasta edessä ja monta asiaa vielä auki.
Yhtiön tavoitteena on aloittaa terästuotanto jo loppuvuodesta 2026, mutta toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusenin mukaan vetypelkistystekniikkaa ei todennäköisesti hyödynnettäisi vielä tuolloin.
– Kyky aloittaa jotain tuotantoa vuonna 2026 ei itse asiassa tarkoita, että koko vedyntuotantolaitos olisi valmis. Tämä tulee myöhemmässä vaiheessa, Wittusen kertoi STT:lle keskiviikkona pidetyn sidosryhmätilaisuuden jälkeen.
Yritys kertoi tilaisuudessa lisätietoja suunnitelmistaan rakentaa Inkoon Joddböleen terästehdas ja integroidun vedyn tuotantolaitos. Tarkoituksena on hyödyntää teräksen tuotannossa vetypelkistystä ja painaa näin hiilidioksidipäästöt lähes nollaan.
Wittusenin mukaan itse terästehdas valmistuisi ensin ja vedyntuotantolaitoksen valmistelu jatkuisi vielä terästuotannon alettua. Alkuvaiheessa tuotannossa käytettäisiin "vihreitä teräspellettejä" ja prosessi olisi perinteistä teräksenvalmistusta ilmastoystävällisempi. Kyse ei siis kuitenkaan vielä olisi sellaisesta päästöttömästä tuotannosta, josta yhtiö on kertonut mainospuheissaan.
Wittusen myöntää, että tiukkaan tavoiteaikatauluun on osaltaan vaikuttanut se, että yhtiö haluaa saada asioita etenemään pikaisesti.
– Myönnämme, että aikataulu on hyvin kunnianhimoinen, Wittusen sanoo.
– Uskon sen olevan mahdollinen, mutta monien asioiden on loksahdettava kohdalleen.
Rahoittajien metsästys alkaa tänä vuonna
Blastr Green Steel kertoi keskiviikkona, että sen Suomen maajohtajana aloittaa maaliskuussa Antti Kaikkonen. Hän tulee Blastriin johtotehtävistä Fortumilta, joka on yhtiölle merkittävä suomalaiskumppani.
Vuonna 2021 perustetun start up -yrityksen suunnitelma noin neljän miljardin euron jätti-investoinnista on herättänyt myös epäilyksiä. Wittusenin mukaan tuotanto halutaan aloittaa suuressa mittakaavassa ja ilman pilottiprojektia, koska tarvittava teknologia on jo olemassa ja kysyntä kovaa.
– Meidän on saatava tämäntyyppistä terästä markkinoille. Asiakkaat ja sijoittajat haluavat sitä. Avainasia on se, että teknologia on olemassa, Wittusen sanoo.
Hankkeen rahoituksesta tai muista sen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ei keskiviikkona saatu merkittäviä uutisia.
Wittusenin mukaan rahoitusta ei vielä ole tiedossa, mutta useat sijoittajat ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Näitä sijoittajia hän ei kuitenkaan nimennyt. Rahoitusta on tarkoitus hankkia tänä ja ensi vuonna sekä erilaisilta pääomasijoittajilta että lainojen muodossa.
Business Finlandiin kuuluva Invest in Finland -organisaatio kertoo työstäneensä hanketta jo pitkään Blastrin kanssa. Lopullisen investointipäätöksen ajankohdaksi on kerrottu viimeistään alkuvuosi 2025. Yhtiössä toivotaan, että tarvittavat ympäristö- ja muut luvat on saatu siihen mennessä.
Erityistä valtiontukea ei ole suunniteltu
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi infotilaisuudessa, että Blastrille ei ole suunniteltu mitään ohituskaistaa valtion tukien saamiseen, vaan se voi hakea tukia kuten muutkin yritykset.
– Mikäli tähän tilanteeseen tullaan, tuet käsitellään ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin vihreän siirtymän tuet. Ei ole mitään erityistä tukea olemassa tälle hankkeelle, Lintilä sanoi.
Lintilän mukaan mahdolliset tuet olisivat vain pieni osuus hankkeen rahoituksesta. Hän sanoi, että hankkeeseen ei myöskään tähän mennessä ole käytetty Suomen valtion rahaa.
Lintilä arvioi, että merkittävä määrä rahoitusta voisi tulla EU:sta, kuten Euroopan investointipankilta (EIP). Ruotsalaisyhtiö H2 Green Steel kertoi syksyllä saaneensa samantyyppiseen hankkeeseen 3,5 miljardia euroa lainarahaa, joista 750 miljoonaa tuli EIP:ltä.
Myös toimitusjohtaja Wittusen vakuutti tilaisuudessa, että hankkeen tulee olla kaupallisesti elinkelpoinen eikä nojata valtiontukiin.
Vaikka moni asia on vielä epävarma, tehdassuunnitelma on jo herättänyt Inkoossa suurta innostusta.
– Pienen kunnan johtajan on helppo hymyillä, kun tällainen hanke tipahtaa niin sanotusti syliimme, Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman sanoi infotilaisuudessa.
Myös ministeri Lintilä vakuutti luottamustaan hankkeeseen. Hän vertasi teräsalan kehitystä Teslaan ja sähköautobisnekseen.
– Teräsalalle on selkeästi tulossa start up -tyylisiä uusia yrityksiä. Vähän niin kuin Tesla oli aikoinaan, Lintilä sanoi.