Viulisti Pekka Kuusistolla on pitänyt kiirettä. Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, ja Kuusisto on kiertänyt töissä ympäri maailman – milloin solistina, milloin kapellimestarina.
Ruuhkainen alkuvuosi on syntynyt, kun osa Kuusiston konserteista oli sovittu jo ennen koronapandemiaa ja osa taas oli siirtynyt pandemian takia useaan otteeseen. Keikkoja on ollut Yhdysvalloissa Cincinnatissa, Japanissa Tokiossa, Saksassa Berliinissä, Ruotsissa Göteborgissa ja Sveitsissä Baselissa. Viime viikolla Kuusisto konsertoi Yhdysvalloissa San Franciscossa.
– Kun työtilaisuudet ovat kuitenkin hauskoja ja tosi kiinnostavia tällä hetkellä, niin sitten yritetään saada toimimaan. Ei tässä viimeisessä kuukaudessa ole ollut mitään järkeä, mutta tosi kivaa on ollut, Kuusisto kertoo STT:lle.
Ennen täyteen ahdettua kalenteria Kuusisto piti vuodenvaihteessa pari kuukautta vapaata "totaalisen energian loppumisen takia".
– Siksikin on ollut hauskaa olla tämä villi kuukausi tien päällä ja huomata, että homma toimii ja tämä on edelleen kiva ammatti.
Kuusisto on yksi Suomen tunnetuimpia sekä kansainvälisesti menestyneimpiä viulisteja. Tällä hetkellä hän toimii Norjalaisen kamariorkesterin taiteellisena johtajana sekä johtaa orkesteria viulun takaa soittamalla. Keväällä hänellä alkaa kolmivuotinen kausi Helsingin kaupunginorkesterin päävierailijana ja toisena taiteellisena johtajana.
Pesti Helsingissä on Kuusistolle pitkästä aikaa vakituisempi työ Suomessa. Kuusiston mukaan luvassa on enimmäkseen kapellimestarina toimimista.
– Olen ollut vähän reilu 25 vuotta vaeltava viulisti, niin jonkun täysin uuden asian, kuten kapellimestaritaiteen, opiskelu on aika terveellistä. Ainakin pitää nöyränä jollain tavalla, Kuusisto sanoo.
Kriisi aiheuttaa selviytymisreaktion
Paluu töiden pariin pandemiavuosien jälkeen ei ole ollut pelkkää riemua, sillä koronarajoitusten myötä kulttuurialalla monet asiat ovat Kuusiston mukaan "eri asennossa".
Kuusisto ei ole tavannut yhtäkään kollegaa, joka olisi ajatellut maansa hallituksen hoitaneen kulttuurialan asiat pandemia-aikaan hyvin. Hänen mukaansa kulttuurialan sisällä yleinen maailmankatsomus on synkentynyt.
– Tietyt vaaleanpunaiset silmälasit ovat olleet aika kollektiivisesti päässä sen suhteen, että ne ihmiset, jotka meidän asioista päättävät, arvostavat meidän tekemistä. Se on karissut, Kuusisto kritisoi.
Samaan hengenvetoon Kuusisto jatkaa, ettei nykyinen maailmantilannekaan ole erityisen positiivinen.
– Melkein jokaisen pitää kuratoida aika tarkkaan omaa uutisseurantaansa, että pysyy jollain tavalla järki päässä.
Synkkyydestä voi kuitenkin syntyä jotain uutta. Kriisi aiheuttaa automaattisesti selviytymisreaktion, Kuusisto kuvailee.
– Sitä väistämättä seuraa se, että ihmisillä rupeaa kehittymään uudenlaisia ideoita siitä, mitä tällä alalla voi tehdä. Olen onneksi itsessäni huomannut sen, Kuusisto sanoo.
– Se on ollut aika paljon sitä, että miten pystyn olemaan enemmän suomalaisen kulttuurielämän palveluksessa viemättä tilaisuuksia nuoremmilta kollegoilta, jotka tarvitsevat niitä päästäkseen kunnolla alalle. Tämä on sellainen asia, jota mietin kyllä ennen pandemiaakin.
San Franciscossa p oreilee ajatuksia uudesta
Vakituisten pestien lisäksi Kuusistolla on erilaisia yhteistyösuhteita useiden orkestereiden kanssa eri puolilla maailmaa. Yksi niistä on teknologiateollisuuden ytimen Piilaakson vieressä San Franciscossa, jossa uudenlaista tekemistä löytyy.
San Franciscon sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana toimii suomalainen suurnimi, säveltäjä, kapellimestari Esa-Pekka Salonen. Salonen on aloittanut kaupungissa orkesterimaailmalle uudenlaisen yhteistyömallin, jossa kahdeksan eri kulttuurialan tekijää toimii orkesterin yhteistyökumppaneina.
Kuusiston mukaan Salosen ansiosta San Franciscossa poreilevat ajatukset siitä, mitä konserttisaleissa pitäisi tapahtua viiden tai 50 vuoden kuluttua. Yksi orkesterin yhteistyökumppaneista on robotiikan ja tekoälyn asiantuntija, jonka kanssa pohditaan, miten tekoälyä voi hyödyntää sinfoniaorkesterin toiminnassa.
Kuusisto esiintyi viime viikolla San Franciscossa ruotsalaisen säveltäjä-teknikon Jesper Nordinin kanssa akustisesti kuivassa tilassa, johon luodaan tarvittava akustiikka digitaalisesti.
– Se liittyy suuremmassa kuvassa konserttikulttuurin siirtelyyn paikasta toiseen, ja että mitkä ovat tulevaisuudessa konserttitoiminnalle, vaikka sinfoniamusiikille, sopivia paikkoja. Yhtäkkiä tosi moni paikka on sopiva, kun teknologia kehittyy ja kevenee, Kuusisto avaa.
– Se on ajatuksena päräyttävä meille, jotka haemme esiintymispaikkoja ja paikoilta erilaisia ominaisuuksia. Mutta se myös pakottaa meitä musiikintekijöitä laajentamaan ajattelua siitä, mitä musiikki voi olla ja mitä sillä voi kokijalle aiheuttaa. Siinä riittää seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi positiivista ajateltavaa.
"Lennetään koko ajan ympäri maailmaa"
San Franciscosta Kuusisto on palannut Suomeen viettämään vapaata alkuvuoden kiireiden jälkeen. Konsertissa hänet voi nähdä Hämeenlinnassa Hauhon Musiikkijuhlilla sunnuntaina.
Pienen hengähdyksen jälkeen Kuusisto jatkaa töiden perässä matkustamista kevään aikana Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ruotsissa ja Norjassa.
– Yritän keksiä fiksuja tapoja viedä olemassa olevaa suomalaista musiikkia maailmalle ja auttaa suomalaisia luovia ihmisiä saamaan mahdollisuuksia työskennellä tyydyttävällä tavalla sekä Suomessa että maailmalla.
Kuusiston mukaan on ristiriitaista, että hänen koulutuksensa ihanteena on se, että "lennetään koko ajan ympäri maailmaa ja soitetaan konsertteja siellä täällä".
– Se ei ole planeetan kannalta hirveän järkevää enää. Tämä on se alla makaava kysymys, että saadaanko me klassinen musiikki osallistumaan siihen keskusteluun sellaisella tavalla, joka ei tunnu tekopyhältä, Kuusisto pohtii.
Ensi syksynä Kuusistoa näkeekin enemmän kotonaan Suomessa. Syyskuun alussa on luvassa Helsingin kaupunginorkesterin kauden avajaiset, josta Kuusisto lupaa isoa pläjäystä.