Euroalueella inflaatio hidastui ennakkotietojen mukaan 8,5 prosenttiin helmikuussa, kertoo EU:n tilastokeskus Eurostat. Tammikuussa kuluttajahinnat nousivat 8,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Hintojen nousu hidastui helmikuussa jo neljäntenä kuukautena peräkkäin.
Euroopan keskuspankin EKP:n tarkkaan seuraama pohjainflaatio kuitenkin kiihtyi helmikuussa ennätystasolle 5,6 prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu heilahteluille alttiiden energian ja ruoan hintojen vaikutus. Tammikuussa pohjainflaatio oli 5,3 prosenttia.
– Euroalueen kokonaisinflaation lasku on laiha lohtu, kun pohjainflaatio jatkoi nousussa. Etenkin palveluinflaation nousu huolettaa keskuspankkia ja pitää EKP:n huomattavien koronnostojen uralla pidempään, kommentoi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich Twitterissä.
Energiahintojen vuositason nousu hidastui edelleen helmikuussa, ja tammikuuhun verrattuna energia halpeni. Toisaalta elintarvikkeiden ja palveluiden hinnat kallistuivat helmikuussa aiempaa nopeammin.
OP-ryhmän mukaan helmikuun inflaatioluvut olivat EKP:n kannalta "hermoja kiristävät ja pohdintaa aiheuttavat". Keskuspankin kannalta huolestuttavinta oli OP:n mielestä pohjainflaation nousu.
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että EKP:n on pakko jatkaa aggressiivista rahapolitiikan kiristämistä.
Nopea inflaatio uhkaa pitkittyä
Helmikuun ennakkotietojen perusteella nopea inflaatio saattaa osoittautua toivottua sitkeämmäksi ongelmaksi euroalueella.
– Näiden lukujen valossa Euroopan keskuspankin koronnostot eivät ole ihan pian päättymässä, Nordean Jan von Gerich sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa palveluiden hintojen nousun kiihtyminen viittaa siihen, että inflaatio voi pysyä koholla pidemmäkin aikaa. Euroalueella palvelut kallistuivat helmikuussa 4,8 prosenttia vuoden takaisesta.
EKP tavoittelee kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä, joten hintojen nykyinen 8,5 prosentin nousutahti on keskuspankin tavoitteeseen nähden aivan liian nopea.
Inflaation taltuttamiseksi EKP on nostanut ohjauskorkojaan erittäin voimakkaasti viime kesästä lähtien.
EKP:n talletuskorko on hilattu jo 2,5 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten oli negatiivinen. Talletuskorkoa maksetaan talletuksille, joita euroalueen liikepankit tekevät keskuspankkiin. Talletuskorolla EKP ohjaa markkinakorkojen kuten euriborien kehitystä.
EKP on sanonut, että se aikoo nostaa ohjauskorkojaan jälleen 0,5 prosenttiyksiköllä seuraavassa kokouksessaan 16. maaliskuuta.
Isoja koronnostoja ehkä vielä useampi
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan EKP voi joutua jatkamaan koronnostojaan myös maaliskuun jälkeen.
– Tällä hetkellä on mahdollista, että me jatkamme sillä tiellä, Lagarde sanoi torstaina Espanjan televisiossa uutistoimisto Bloombergin mukaan.
Lagarden mukaan on vielä mahdotonta sanoa, miten paljon EKP nostaisi korkoja maaliskuun jälkeisissä kokouksissaan. Maaliskuun koronnostoa hän kuvaili hyvin todennäköiseksi.
Nordean von Gerichin mukaan maaliskuun koronnosto on jo kohtalaisen selvä. Hänen mukaansa entistä todennäköisemmältä näyttää, että EKP nostaa myös toukokuussa korkoja 0,50 prosenttiyksiköllä.
Von Gerich arvelee, että kesäkuussa keskuspankki saattaisi hidastaa tahtia ja tehdä 0,25 prosenttiyksikön koronnoston. Siihen kuitenkin vaikuttaa se, millaisia tietoja talouden kehityksestä saadaan.
Vuoden euribor lähestyy neljää prosenttia
Kohonneet korko-odotukset ovat heijastuneet asuntolainojen viitekorkoina käytettyihin euriboreihin. Suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor, on hiipinyt viime viikkoina selvästi ylöspäin. Torstaina vuoden euribor kohosi jo 3,821 prosenttiin.
Nordea arvioi, että 12 kuukauden euribor voisi saavuttaa huippunsa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin neljässä prosentissa.
– Sitten pikku hiljaa sieltä voitaisiin lähteä valumaan alaspäin vuoden loppua kohti, von Gerich sanoo.
Von Gerichin mukaan vuoden euriborin kehitys kytkeytyy vahvasti EKP:n korkopolitiikkaan, inflaationäkymään ja talouden kehitykseen. Hän sanoo, että epävarmuutta pitää edelleen korostaa.
– Korkohuippu on koko ajan siirtynyt pikku hiljaa ylöspäin. Ei voi varmuudella sanoa, että tuo nelonenkaan (neljä prosenttia) riittäisi.
Suomessa hintojen nousuvauhti edelliskuun tasolla
Suomessa muutaman kuukauden jatkunut inflaation hidastuminen näyttäisi pysähtyneen helmikuussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio oli helmikuussa 7,9 prosenttia eli sama kuin tammikuussa.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin tiedot ovat vertailukelpoisia EU-maiden välillä. Sen mukaan laskettu inflaatio saavutti viime vuonna huippunsa marraskuussa, jolloin kuluttajahinnat nousivat 9,1 prosentin vuosivauhtia. Sen jälkeen hintojen nousu hidastui joulu- ja tammikuussa.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa omistusasumista eikä kulutus- ja muiden luottojen korkoja. Yhdenmukaistetun ja kansallisen kuluttajahintaindeksin tiedot voivat siten poiketa toisistaan jonkin verran.
Tilastokeskus julkistaa Suomen viralliset helmikuun inflaatioluvut myöhemmin tässä kuussa.