Eduskuntavaalien 2 424 ehdokkaasta 904 valittiin toissa vuoden kuntavaaleissa oman kuntansa valtuustoon. Valtuutettuja on siten kaikkiaan 37 prosenttia kaikista eduskuntavaalien ehdokkaista, kertoo Kuntaliitto.
Osuus on jäänyt pienemmäksi kuin neljä vuotta sitten, jolloin 40 prosenttia ehdokkaista oli myös kunnan- tai kaupunginvaltuutettuja.
Aluevaltuutettuja on ehdolla 470. Nykyisistä kansanedustajista 170 tavoittelee jatkopestiä, ja ehdokaslistoilla on myös kolme europarlamentaarikkoa.
Uudelleenvalintaa tavoittelevista kansanedustajista 82 toimii kolmoisroolissa. Heillä on toisin sanoen eduskunnan lisäksi myös paikat alue- ja kunnanvaltuustossa.
Kaikista kunnanvaltuutetuista ehdolla on joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas.
Kaupungeissa ehdolla eniten valtuutettuja
Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingissä, missä 52 eli 61 prosenttia valtuutetuista on ehdolla eduskuntaan. Vantaalla osuus on 52 prosenttia ja Tampereella ja Espoossa osuus nousee lähelle puolta.
Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.
Puolueista perussuomalaiset ovat keränneet eniten valtuutettuja ehdokaslistoilleen, yhteensä 158. SDP:llä heitä on 148, kokoomuksella 135 ja keskustalla 114.
– Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, sanoi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kuntapuolue kasvoi ennätyssuureksi, kun Arkadianmäelle valittiin 171 oman kuntansa valtuustossa istuvaa ehdokasta.
------
Korjattu aiempaa uutista klo 13.30: Edelliset kuntavaalit oli 2021, ei viime vuonna.