Suomalaisyritysten vienti Venäjän lähimaihin Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjän aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Asia ilmenee Datahuoneen tutkimusryhmän tuoreesta raportista. Osa vientituotteista on Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä. Lisäksi mainituilla mailla on läheiset kauppasuhteet Venäjään.
– On mahdollista, että näitä maita käytetään Venäjää vastaan määrättyjen pakotteiden kiertämiseen, raportissa sanotaan.
Suomalaisesta datasta tai tehdystä raportista ei selviä, kuinka paljon maiden kasvaneesta viennistä päätyy Venäjälle, joten mitään numeerista arviota STT:n haastattelemat tutkijat eivät anna. Mikään maiden taloudellisessa tilanteessa ei kuitenkaan selitä viennin kasvua.
Tutkimusryhmää vetänyt professori Otto Toivanen sanoo, että olisi yllättävää, jos juuri näissä maissa olisi tapahtunut valtava hyppy tuotteiden kysynnässä sodan alettua.
– Mikä olisi se talouden muutos esimerkiksi Armeniassa, minkä takia ne tarvitsevat enemmän kemianteollisuuden tuotteita kuin aikaisemmin. Tällä tavalla epäsuorasti pois sulkemalla se vahva epäily on, että ehkä keskeinen syy ei ole Armenian tuotantorakenteen muutos vaan se, että Armenian ja Venäjän raja vuotaa, hän sanoo.
Raporttia tekemässä ollut tutkija Max Toikka sanoo lisäksi Tullin aiemmin kertoneen, että noin 90 prosenttia Keski-Aasiaan menevistä tuotteista kulkee maakuljetuksina Venäjän kautta.
– On siis hyvin mahdollista, että osa tuotteista ei edes mene Kazakstaniin tai Kirgisiaan, vaan ne jäävät siihen matkan varrelle, Toikka sanoo.
Hän lisää, että jotain kertoo sekin, että vienti on kasvanut huomattavasti ja nopeasti maissa, jotka eivät ole hirveän vapaita markkinatalousmaita.
– Veikkaisin, että aika iso osa viennin kasvusta on sellaisia tuotteita, joka voi tosiasiassa päätyä Venäjälle, Toikka sanoo.
Yli sata yritystä aloittanut viennin Venäjän lähimaihin sodan alettua
Datahuoneen tutkimusryhmä selvitti Tullin ja Tilastokeskuksen aineistoja käyttäen, miten suomalaisyritysten vienti eräisiin Venäjän lähimaihin on kehittynyt tammikuun 2019 ja marraskuun 2022 välisenä aikana.
Tehdyn raportin mukaan yritykset, jotka veivät tuotteitaan Venäjälle ennen sotaa, ovat lisänneet vientiä Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan voimakkaasti ja vastaavat lähes kaikesta suomalaisyritysten viennistä näihin maihin. Yli sata yritystä on lisäksi aloittanut viennin näihin Venäjän lähimaihin vasta sodan alkamisen jälkeen. Uusista vientiyrityksistä suurin osa on sellaisia, joilla on aiemmin ollut vientiä Venäjälle.
Esimerkiksi vuonna 2021 suomalaisyritysten vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan oli useimpina kuukausina noin 10 miljoonan euron luokkaa, kun taas loppuvuodesta 2022 vientiä on ollut 25–30 miljoonaa euroa kuukaudessa. Kasvusta määrällisesti suurin osa on tullut viennistä Kazakstaniin. Kazakstan oli jo ennen sotaa melko merkittävä vientimaa.
Vienti muihin tarkastelussa oleviin maihin oli hyvin pientä ennen sotaa, mutta on sittemmin kasvanut suhteellisesti paljon.
Sellaisten yritysten, joilla ei ollut ennen helmikuuta 2022 lainkaan vientiä näihin maihin, kuukausitason vienti on kasvanut nollasta lähes kymmeneen miljoonaan euroon sodan alettua.
Viennin on aloittanut moni yritys.
– Marraskuussa 2022 noin 130 yritystä, joilla ei ollut ollenkaan vientiä näihin maihin ennen sotaa, vei niihin jotakin tuoteryhmää, raportissa sanotaan.
Etenkin kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi
Varsinkin kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi vuonna 2022 Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Toikka sanoo, että kemianteollisuuden tuotteisiin kuuluu muun muassa muovi, kumi, erilaiset kemikaalit, kemikaalilannoitteet, lääkkeet sekä polttoainejalosteet.
Eniten näihin maihin vietiin koneita, laitteita ja kulkuneuvoja, mutta niiden vienti on sen sijaan ollut satunnaisesti suurta jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
– Koneet, laitteet ja kulkuneuvot ovat toisaalta pääosin Venäjän vastaisten pakotteiden alaisia tuotteita, joten kasvu niiden viennissä Venäjän lähimaihin herättää huolen, että osa viennistä voi kulkeutua Venäjälle, raportissa todetaan.
Lisäksi myös paperiteollisuuden tuotteiden kuten paperin, pahvin ja kartongin vienti on kasvanut.