Suomessa on alkanut selvittely ensimmäisen kotimaisen kaukolämpöreaktorin rakentamisesta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan suomalaisreaktori voisi valmistua ensimmäisten joukossa myös länsimaiden tasolla.
Sekä Suomessa että kansainvälisesti käydään nyt keskustelua siitä, miten pienreaktorit tulisi sijoittaa turvallisesti, kertoo VTT:n projektipäällikkö Ville Tulkki.
– Käytännössä tämmöinen kaukolämpöä tuottava pienreaktori olisi jossain kaukolämpöverkon varrella, mahdollisesti samanlaisissa paikoissa kuin nykyiset tuotantolaitokset. Se ei varmasti sovellu kaikkiin paikkoihin, missä nykyiset laitokset ovat, mutta joihinkin, Tulkki arvioi.
Tulkki on myös Uudellamaalla vihreiden ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa.
Investointikustannus sovitettavissa usean kaupungin budjettiin
Nykyiset kaukolämmöntuotannon ympäristövaikutukset ovat suuria, mutta pienydinenergia voisi korvata hiilen, turpeen tai biomassan polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. Pieniä ydinreaktoreita voidaan valmistaa sarjatuotantona, joten investointikustannus olisi VTT:n arvion mukaan pieni ja sovitettavissa usean kaupungin budjettiin.
Pieniin reaktoreihin on helpompi tehdä luontaisesti toimivia turvallisuusominaisuuksia, kertoo LUT-yliopiston energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen.
– Eli kyllä nämä pienet reaktorit on päästömielessä paljon helpompi tehdä turvalliseksi kuin isot. Se tekee myös sen, että niitä voi myös sijoittaa lähemmäs asutuskeskusta.
Tulkin mukaan mikroreaktoriluokkaan kuuluvan kaukolämpöreaktoriprojektin liikkeelle saamisessa puhutaan tapauksesta riippuen noin sadan miljoonan euron teollisesta panostuksesta.
– Sehän totta kai vaatii oman alkupanostuksensa, että saadaan kaikki ankat riviin, hän sanoo.
VTT haluaa Suomen ensimmäisen kaukolämpöreaktorin 2030-luvulla
VTT:n tutkimustoiminta kohdistuu kaukolämpötuotantoon, kun muualla työstettävissä SMR- eli pienydinvoimalahankkeissa kehitetään pääasiassa sähkön tuotantoa tai sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. VTT investoi kaukolämpöreaktorin jatkokehitykseen viisi miljoonaa euroa vuosina 2023–24. VTT on asettanut tavoitteeksi, että Suomeen rakennetaan ensimmäinen kotimainen kaukolämpöreaktori vuonna 2030.
Lappeenrannan kaupunki ja 11 energiayhtiötä tilasivat kesällä 2022 VTT:ltä ja LUT-yliopistolta selvityksen, jossa tarkasteltiin ydinkaukolämmön mahdollisuuksia ja toteuttamisen esteitä.
Hyvärinen arvioi, että VTT:n tavoite ensimmäisestä kotimaisesta kaukolämpöreaktorista on realistinen, jos kehitystyöhön panostetaan tarpeeksi. Aikataulu on kuitenkin melko tiukka.
– Se vaatii myös, että laitospaikkojen sijoittelua aletaan valmistella jo nyt, sillä ne eivät tule nykyisten laitosten paikoille.
Energia-alan toimijat haluavat valtakunnallisen strategian
Selvityksen perusteella ainakin Tampereen Sähkölaitos, Porin, Kuopion ja Lappeenrannan Energia, Imatran Lämpö sekä Lappeenrannan kaupunki ovat julkaisseet lausunnon tulevalle hallitukselle. Siinä ne esittävät, että tulevan hallituskauden aikana kaukolämpöreaktoreille valmistellaan valtakunnallinen strategia. Myös pienydinvoimaloita koskeva lainsäädäntö tulisi niiden mukaan uudistaa.
Ainakin Lappeenrannassa ja Tampereella lähdetään etsimään mahdollisia sijoituspaikkoja. Työ on kuitenkin vielä alussa.
– Kriittisellä polulla selvitysten mukaan on sijainti, kaavoitus ja luvitus. Kaavoitus voi kestää viisikin vuotta, sillä se käy läpi valituskierrokset ja muut. Regulaatiolla ja kaavoittamisella on kiire jo nyt kaupungeilla, jotka haluavat tällaisen mahdollisuuden, kertoo Tampereen Sähkölaitoksen pitkän tähtäimen suunnittelusta vastaava asiantuntija Juko Vähätiitto.
Vastaavia projekteja käynnistymässä
Kaukolämmön tuottaminen pienydinreaktorilla ei Tulkin ja Hyvärisen mukaan ole täysin uusi keksintö, mutta ajatus on silti uudehko.
Tulkin mukaan isoissa projekteissa on nähty riskejä muun muassa viivästymisten takia, joten maailmalla ollaan entistä kiinnostuneempia sähköntuotannosta pienten modulaaristen reaktoreiden avulla.
Pienydinreaktorilla kaukolämpöä ei kuitenkaan voi tuottaa aivan samalla tavalla kuin sähköä, joten kaupallista tarjontaa ei tällä hetkellä Tulkin mukaan ole. Jokaisen kunnallisen energiayhtiön ei kuitenkaan kannata tuottaa ydinvoimaa, vaan jokin yksittäinen kyvykäs toimija voisi Tulkin mukaan hallinnoida useampaa laitosta.
Pienreaktorilla saadaan Tulkin mukaan tuotantoon ketteryyttä ja ne ovat nyt "kovasti muotia".
Vastaavia projekteja on käynnistymässä ainakin Kanadassa, Britanniassa ja Ranskassa.