Venäjän pyrkimykset kiertää vientirajoituksia voivat aiheuttaa isoja riskejä suomalaisille yrityksille. Suojelupoliisin (supo) mukaan suomalaisyrityksiä uhkaa muun muassa maineriski, jos yritys päätyy osalliseksi vientirajoitusten kiertämisessä.
– Tällaisen tapauksen tullessa ilmi yritykseen kohdistuu merkittävä maineriski, joka voi haitata liiketoimintaa, kertoo supon erikoistutkija Lotta Hakala STT:lle.
Hakalan mukaan toinen keskeinen riski on suomalaisyritysten joutuminen esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Euroopan unionin pakotteiden kohteeksi. Sillä olisi todennäköisesti isoja vaikutuksia pakotelistalle joutuvalle yritykselle.
EU on asettanut Venäjälle runsaasti pakotteita sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa viime vuoden helmikuussa. Osana pakotteita ovat vientikiellot, jotka koskevat muun muassa teknologiaa sekä niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, jotka soveltuvat siviilikäytön ohella sotilaallisiin tarkoituksiin.
Supon mukaan Venäjä pyrkii kiertämään vientirajoituksia muun muassa yksittäisten yritysten avulla sekä kolmansien maiden kautta.
– Olemme arvioineet, että Venäjän valtiolliset toimijat ovat tässä toiminnassa taustalla ohjaamassa, ja todennäköisesti myös Venäjän tiedustelupalvelut, Hakala sanoi.
Korkea teknologia tavoiteltua
Hakalan mukaan Venäjän valtiolliset toimijat havittelevat monia pakotteiden alaisia tuotteita, muun muassa mittauslaitteita, meriteknologiaa ja kvanttiteknologiaa.
– Yhtä lailla massakomponentteja, kuten piirilevyjä, mutta myös korkeaa teknologiaa, joka vaatii enemmän tutkimus- ja kehitystyötä.
Tullin valvontaosaston johtajan Sami Rakshitin mukaan ei voi kategorisesti sanoa, että Venäjän valtiollinen toimija olisi taustalla kaikissa tapauksissa, joissa pyritään kiertämään vientirajoituksia.
– Voi olla myös, että oikeasti yritys tarvitsee tällaista elektroniikkaa omaan yritystoimintaansa ja haluaa sen keinolla millä hyvänsä, Rakshit sanoi STT:lle.
Vienti Venäjän lähimaihin kasvanut
Kolmansien maiden kautta tapahtuvaan vientirajoitusten kiertämiseen viittaavat Tullin tilastot Suomen viennistä Venäjän lähimaihin.
Suomen vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan kasvoi viime vuonna merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan aikana.
– On mahdollista, että näitä maita käytetään Venäjää vastaan määrättyjen pakotteiden kiertämiseen, sanotaan Datahuoneen tutkimusryhmän viime viikolla julkaistussa raportissa.
Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö.
Tullin Rakshitin mukaan on mahdotonta sanoa, missä määrin Suomen viennin kasvu Venäjän lähimaihin kertoo vientirajoitusten kiertämisestä.
– Kasvu on niin suurta, että korvaava vienti ja vienninedistäminen ei selitä ihan kaikkea, Rakshit sanoi STT:lle.
Satoja esitutkintoja käynnistetty
EU:n vientirajoitusten valvonnasta vastaavan Tullin mukaan pakotteisiin liittyviä esitutkintoja on aloitettu jo noin 340 viime vuoden helmikuun jälkeen.
Rakshitin mukaan näissä tapauksissa on pyritty viemään Venäjälle esimerkiksi tietokoneita, puhelimia, reitittimiä, palvelimia ja merenalaista tutkimuskalustoa. Lisäksi osa tapauksista koskee luksustuotteita, jotka ylittävät 300 euron vientirajoituksen.
Rakshitin mukaan iso osa tapauksista on hoidettu sakkomenettelyllä. Kymmenissä jutuissa esitutkinta on yhä käynnissä. Rakshit kertoo, että enintään kymmenen tapausta on jo ratkaistu tuomioistuimessa.
Suomalaisyritykset riskitietoisia
Suojelupoliisin Hakala kertoo, että yleisesti ottaen supon arvio on, että suomalaiset yritykset ovat varsin riskitietoisia. Pienemmissä yrityksissä riskien tunnistaminen voi olla hankalampaa, jos resursseja yhteistyökumppanien taustojen selvittämiseen on niukasti.
– Suurilla yrityksillä on monesti aika toimiva se prosessi, miten näitä katsotaan.
Hakala kertoo, että kun vientirajoituksia pyritään kiertämään, on tavaran todellista vastaanottajaa pyritty häivyttämään ja sen selvittämistä tekemään vaikeaksi.
– Siinä se riski sitten on, kuinka hyvin yritykset pystyvät selvittämään, kuka siellä taustalla on.
Tullin Rakshit sanoo olevansa vakuuttunut, että suomalaiset yritykset ovat kärkipäässä pakotteiden noudattamisessa. Hänen mukaansa suomalaisyritykset eivät ole keskiössä, kun Venäjä-pakotteita pyritään kiertämään.
– Enemmänkin havaintomme perustuvat Suomen kautta kulkevaan kauttakulkuliikenteeseen.
Supoon saa ottaa yhteyttä
Hakalan mukaan supo pyrkii oman tiedonhankintansa avulla saamaan tietoa pyrkimyksistä kiertää vientirajoituksia. Lisäksi supo ottaa mielellään vastaan yhteydenottoja yrityksiltä.
– Meihin saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos suomalaisyritykset epäilevät, että heille on tullut hämäriä yhteydenottoja, joissa voisi olla jotain tällaista taustalla, Hakala sanoo.
Tullin Rakshit korostaa yritysten asiakkaiden tuntemista. Hänen mukaansa on lopulta myös yritysten etu, etteivät ne tahallaan tai vahingossa osallistu vientirajoitusten kiertämiseen.