Suomen bruttokansantuotteen volyymi nousi 2,1 prosenttia viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tarkentuneista ennakkotiedoista. Luku on nyt hieman suurempi kuin aiempi, helmikuussa julkistettu tieto. Muutos on suurelta osin seurausta arvonlisäveron lähdetietojen tarkentumisesta ylöspäin.
Käypähintainen yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna 8 prosenttia toissa vuodesta. Hintojen muutokset huomioiva yksityisen kulutuksen volyymi oli 2 prosentin kasvussa.
– Yksityiseen kulutukseen käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän rahaa vuonna 2022. Tätä osaltaan selitti se, että edellisvuotta vastannut kulutuskori kallistui poikkeuksellisen paljon. Kuluttajahintaindeksin mukaan vuoden 2022 inflaatio oli korkeinta 40 vuoteen, Tilastokeskus kertoo tiedotteessa.
Palkat ja palkkiot nousivat Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 6 prosenttia. Kokonaisuutena kotitalouksien tulot kasvoivat vähemmän kuin niiden menot, ja kotitalouksien säästämisaste kääntyikin negatiiviseksi.
Suomen vaihtotaseen alijäämä kasvoi viime vuonna 10 miljardiin euroon, joka on uusi ennätys. Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen on viimeksi ollut alijäämäisempi vuonna 1992. Vaihtotase mittaa tasapainoa kansantalouden ulkomaisissa taloustoimissa kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupassa, tuotannontekijäkorvauksissa ja tulonsiirroissa.
– Energian hinnannousu kasvatti rahamääräistä tavaratuontia ja kauppatase heikkeni. Myös palveluiden nettovienti heikkeni. Tätä selitti kuljetus ja matkailu. Tavaroiden ja palveluiden tase olikin energiakriisistä johtuen ennätyksellisen alijäämäinen, Tilastokeskus kertoo.
Verokertymä kasvoi
Tilastokeskuksen ennakollisista tiedoista ilmenee myös, että verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi viime vuonna 6,4 prosenttia vuoden takaisesta yhteensä 115,2 miljardiin euroon.
Kasvua oli useimmissa verolajeissa. Esimerkiksi kaikkien tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi runsaat 9 prosenttia, pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä reilut 5 prosenttia sekä tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymä vajaat 5 prosenttia. Laskua oli muun muassa varainsiirtoverossa, rahapelitoiminnan voittovaroissa ja ajoneuvoverossa.
Veroaste oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 43,2 prosenttia, eli se oli samalla tasolla kuin toissa vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Nettoveroaste kuitenkin nousi 1,8 prosenttiyksikköä toissa vuodesta, ja se oli viime vuonna 19,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nettoveroaste lasketaan vähentämällä julkisyhteisöjen saamista veroista niiden yksityisille kotimaisille sektoreille maksamat tulonsiirrot.
– Tulonsiirtoja tehtiin hieman vähemmän kuin edeltävänä vuonna, mutta verokertymän voimakas kasvu nosti nettoveroasteen korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 2008 jälkeen, Tilastokeskus selittää.