Viime vuonna lähes joka neljäs Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) käsittelemä vahinkoilmoitus johti korvauksiin.
Vahinkoilmoitusten määrä nousi lähelle ennätysvuotta 2019 koronapandemian aikaisen notkahduksen jälkeen, kertoo Potilasvakuutuskeskus tiedotteessaan. Keskukselle tehtiin yli 9 000 vahinkoilmoitusta.
Potilasvakuutuskeskus käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa.
Keskuksen mukaan ilmoitusten määrä seuraa yleensä pitkälti terveydenhuollon hoitokontaktien ja toimenpiteiden määriä.
Potilasvahinkoilmoituksen teki yli 7 200 eri henkilöä, ja ilmoitukset koskivat yli 9 200:aa eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa.
– Vahinkoilmoituksen voi tehdä aina, kun epäilee hoidosta aiheutuneen vahinkoa. Potilaan tai edes terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin potilasvahingon kriteerit täyttyvät. Potilasvakuutuskeskus selvittää asian puolueettomasti potilaan puolesta, jolloin tilanteen käsittely myös siirtyy pois potilaan ja hoitopaikan arjesta, PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen sanoo tiedotteessa.
Potilasvahingoista tuli viime vuonna yhteensä yli 40 miljoonan euron kustannukset, kun mukaan lasketaan maksetut vahingonkorvaukset ja korvauskäsittelykulut. Korvauksia maksettiin pääosin jo ennen viime vuotta ratkaistuista vahingoista.
Potilasvahinkojen todelliset kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle ovat vielä moninkertaisesti suuremmat, koska potilasvakuutuksesta korvataan vain korvauksenhakijalle itselleen vahingosta aiheutuneet kustannukset ja menetykset.
Resurssien vähyydestä johtuvia vahinkoja ei korvata
93 prosenttia viimevuotisista korvattavista vahingoista oli hoitovahinkoja, eli potilasta olisi tullut hoitaa toisin, ja näin toimien vahingolta olisi vältytty.
Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 773. Näistä vajaa puolet liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin.
Hammashoidollisten toimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 312. Yleisimmin vahinko sattui juurihoidon tai hammasproteettisen hoidon yhteydessä.
Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin yhteensä 547. Tässä ryhmässä korostuvat diagnoosin ja hoidon viiveet, joiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Niissä potilasta ei ole tutkittu riittävästi, jatkotutkimukset eivät ole olleet riittäviä tai niihin ei ole päässyt ajoissa.
Käytettävissä olevien resurssien vähäisyydestä aiheutuvia vahinkoja ei kuitenkaan korvata, PVK toteaa.