Yli 60 prosenttia A-klinikkasäätiön teettämään tutkimukseen vastanneista suomalaisista kannattaa nettikasinoiden saatavuuden rajoittamista. Kyselyyn osallistuneista vielä useampi kertoi haluavansa suojella erityisesti lapsia ja nuoria pelaamisen haitoilta. Näin kertoi lähes 90 prosenttia vastanneista.
Tutkimuksen mukaan asenteet rahapelaajia kohtaan ovat karuja. Neljäsosa tutkimukseen vastanneista epäisi osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ongelmallisesti pelaavilta.
A-klinikkasäätiön tutkija Emmi Kauppila sanoo tiedotteessa, että rahapelaamisen kaltaiset toiminnalliset riippuvuudet ovat suomalaisille vieraampia kuin alkoholi- tai huumeriippuvuus. Kauppila korostaa, että kyse on riippuvuussairauden lisäksi myös yhteiskunnallisesta rasitteesta, jossa pelien saatavuus ja markkinointi ovat yhteydessä ongelmiin.
Ongelmallinen rahapelaaminen voi Kauppilan mukaan kehittyä piilossa muilta. Vuosien aikana pahenevat niin pelaajan kuin hänen läheistensä henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset menetykset.
A-klinikkasäätiön mukaan Suomessa on noin 112 000 ongelmallisesti rahapelaavaa 15–74-vuotiaista sekä lähes 400 000 riskitason pelaajaa.
Hyvinvointialueilla ei ole tarjolla riittävästi tukea läheisille
Tutkimuksessa vain pieni osa hyvinvointialueiden haastatelluista päättäjistä näki, että rahapeliongelmista kärsivien läheiset saavat omalla alueella hyvää apua ja tukea muuhun Suomeen verrattuna. Näin arvioi vain seitsemän päättäjää 26 haastatellusta.
Hyvinvointialueiden johtajat olivat kyselyssä laajasti rahapelihaittojen hoidon kannalla. 26 vastaajasta 22 antaisi hoitoon lisäresursseja.
– Valtaosa ei hae rahapeliongelmiin apua. Hyvinvointialueiden tärkeä tehtävä on purkaa avun hakemisen rakenteellisia esteitä esimerkiksi varmistamalla, että henkilöstöllä on riittävästi osaamista rahapeliongelmien tunnistamiseen ja kohtaamiseen, Kauppila kertoi tiedotteessa.
– Avun hakemisen kynnystä madaltavat henkilöstön kouluttamisen lisäksi palveluiden näkyvyys sekä yhteistyö eri palveluiden välillä, Kauppila jatkoi.
Kantar Publicin toteuttamaan tutkimukseen vastasi runsaat tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin internetkyselynä tämän vuoden helmikuussa.
Puhelintutkimukseen vastasi 26 päättäjää hyvinvointialueilta ympäri Suomen. Joukossa oli hyvinvointialuejohtajia, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajia sekä vastuualuejohtajia. Tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa.