Avioliittoon pakotettujen ihmisten pitäisi avioeron sijaan voida päättää liitto kumoamalla, katsovat asiantuntijat. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen (Riku), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan avioliiton kumoaminen olisi uhrin kannalta muita vaihtoehtoja parempi.
– Avioliiton kumoamista koskeva uusi erillissäännös avioliittolakiin antaisi avioliittoon pakotetulle arviomuistiossa esitetyistä päättämisvaihtoehdoista laajinta oikeudellista ja taloudellista suojaa liiton päättymisen jälkeen, arvioi THL lausunnossaan.
Lausunto liittyy hallituksen hankkeeseen, jossa selvitetään vaihtoehtoja pakkoavioliittojen purkamiseksi. Lausuntokierros päättyi maanantaina.
Avioliiton kumoaminen vastaisi avioeron oikeusvaikutuksia esimerkiksi taloudellisesti. Avioliiton ositusoikeus pätisi, eikä kumoaminen muuttaisi lasten asemaa, vaan heidät katsottaisiin edelleen avioliitossa syntyneiksi. Avioliiton osapuolille kuitenkin palautuisi liittoa edeltänyt siviilisääty. Käytännössä ihminen olisi jälleen naimaton, ei eronnut. Tällä on Rikun mukaan suuri merkitys.
– Rikosuhripäivystyksen kohtaamien, pakkoavioliittotilanteessa elävien asiakkaiden tapausten perusteella on havaittu olevan tärkeää, että puolisoiden siviilisääty palautuisi liiton kumoamisen jälkeen siihen, mitä se oli ennen liiton solmimista.
Myös THL pitää siviilisäädyn palautumista tärkeänä.
– Tällä voi olla suurtakin merkitystä avioliittoon pakotetun osapuolen kannalta avioliiton päättymisen jälkeen esimerkiksi yhteisöllisiin häpeä- ja kunniakäsityksiin liittyen.
Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että pakkoavioliitot pitää kumoamisen sijaan mitätöidä. Mitätöinnissä todetaan, ettei avioliittoa ole koskaan ollut.
– Mitätöinnin mahdollistamalla valtio tunnustaisi, että avioliittoon pakotetun kohdalla on tapahtunut vääryys ja että hänen perus- ja ihmisoikeuksiaan on loukattu.
Liitto kannattaa mitätöintiä, vaikka siinä uhrin taloudellinen suoja olisi heikompi.
– Avioliitto ei voi olla taloudellisen turvan perusta, vaan valtiolla on vastuu siitä, että ihmisillä on perusturva.
Ruotsi on kriminalisoinut avioliittoon pakottamisen
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) vuonna 2017 julkaiseman selvityksen mukaan pakkoavioliittoja tulee ilmi suomalaisviranomaisten ja -järjestöjen työssä, mutta tietoja ei välttämättä tilastoida järjestelmällisesti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna 52 ihmistä, jotka oli pakotettu avioliittoon. Määrä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Monet Krimon tutkimuksessa mukana olleista tahoista kertoivat, että ilmiö vaikuttaisi yleistyneen. Krimon mukaan pakkoavioliitot ovat voineet lisääntyä turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa ja tietoisuuden lisääntyminen on voinut vaikuttaa niiden esilletuloon.
Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa avioliittoon pakottamista ei ole kriminalisoitu. Meillä teko voi tulla rangaistavaksi ihmiskauppana tai pakottamisena, mutta Krimon mukaan pakkoavioliitto on rikosprosessissa kuitenkin lähes täysin vieras ilmiö. Vaikka pakkoavioliittoja havaittaisiin, jutut tai niitä koskeva tieto ei liiku viranomaiselta toiselle.
Rikosuhripäivystyksen mukaan pakkoavioliitossa elävien ihmisten tilanne on hyvin vaikea ja haavoittuva. Tästä syystä se katsoo, että uhrilta ei voida vaatia kattavaa näyttöä siitä, että avioliitto on todella pakotettu.
– Alkuperäistä suostumusta arvioitaessa on otettava huomioon, ettei tämäntyyppisissä tilanteissa toisella puolisolla avioliiton solmimisen hetkellä ole useinkaan ollut todellista mahdollisuutta kertoa julkisesti, tai ylipäätään kenellekään, vastustavansa liittoa.
THL kannattaa, että pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisasiassa uhrilta ei perittäisi tuomioistuinmaksuja ja että prosessin maksuttomuutta muiltakin osin edistettäisiin. Painostuksen ehkäisemiseksi kumoamiskanteen pitäisi THL:n mukaan voida nostaa uhrin ohella myös syyttäjä.
Miehen syytetään tuoneen itselleen lapsivaimon Irakista
YK:n alaisen UNFPA:n mukaan maailmassa joka viides tyttö joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. YK:n mukaan lapsiavioliitto on loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan ja uhkaa tyttöjen henkeä, terveyttä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Suomessa on tähän mennessä käsitelty ainakin yhtä rikosepäilyä, jossa kyse oli lapsiavioliitosta. Irakilaissyntyisen miehen syytettiin tuoneen itselleen Irakista lapsivaimon Suomeen. Syyttäjän mukaan mies meni Irakissa naimisiin 13-vuotiaan tytön kanssa. Tyttö saapui Suomeen miehen luokse 14-vuotiaana, jolloin mies oli 23-vuotias.
Miestä syytettiin tyttöön kohdistuneesta ihmiskaupasta, törkeästä raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä pahoinpitelystä ja väärennyksestä. Oikeus päätyi kuitenkin hylkäämään syytteet pahoinpitelyä lukuun ottamatta. Sen mukaan jutussa jäi näyttämättä, että uhri olisi väitettyjen rikosten tekoaikaan ollut alle 16-vuotias tai että mies olisi ainakaan tiennyt uhrin alaikäisyydestä.
Juttu on tulossa vielä hovioikeuden käsittelyyn.
Migri: Alaikäisenä ulkomailla solmittua avioliittoa ei pidä tunnustaa
Pakkoavioliittojen kumoamisen lisäksi hallitus selvittää, pitäisikö Suomen jatkossa tunnustaa avioliittoja, jotka on solmittu ulkomailla toisen tai molempien osapuolten ollessa alle 18-vuotiaita. Ehdotus on, että alaikäisenä ulkomailla solmittuja avioliittoja ei tunnusteta, paitsi erityisissä poikkeustapauksissa.
Moni lausunnonantaja oli ministeriön muistion kanssa samoilla linjoilla. Sen sijaan esimerkiksi Monika-Naiset liitto, Migri ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ottivat asiaan tiukemman kannan. Ne katsovat, ettei Suomen tule tunnustaa ulkomailla solmittuja lapsiavioliittoja lainkaan.
– Alaikäisenä solmittujen avioliittojen tunnustaminen edes poikkeustapauksissa välittää vääränlaista viestiä Suomen suhtautumisesta alaikäisten avioliittoihin, Migri sanoo.