Turkki ja Venäjä sopivat tulitauosta Syyriaan Idlibiin

STT

STT

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopivat torstaina tulitauosta Syyriaan. Tulitauon oli määrä alkaa puoliltaöin.

Erdogan tosin varasi Turkille oikeuden iskeä takaisin Syyrian hallinnon joukkoja vastaan, jos Turkin sotilaita vastaan hyökätään.

Putin kertoi presidenttien sopineen yhteisestä lausumasta. Hän sanoi toivovansa, että sopu toimisi hyvänä perustana taisteluiden ja siviilien kärsimyksen loppumiselle Idlibissä.

Erdogan ja Putin tapasivat Moskovassa. Presidenttien tapaamisen polttopisteessä oli Luoteis-Syyrian Idlibin maakunta, jossa taistelujen voimistuminen on käynnistänyt jälleen uuden humanitaarisen kriisin. Lähes miljoona on joutunut pakenemaan kodeistaan.

Venäjän ja Turkin välit kiristyivät sen jälkeen kun yli 30 Turkin sotilasta kuoli Venäjän tukeman Syyrian ilmaiskussa Idlibissä viime viikolla. Venäjä on kiistänyt osallistuneensa iskuun. Tapaamisen tavoitteena oli liennyttää maiden suhteita.

Turkki haluaisi Syyrian joukkojen lopettavan hyökkäyksensä Idlibissä ja vetäytyvän vuonna 2018 Sotshin neuvotteluissa sovittuihin asemiin. Venäjän mukaan Turkki ei ole pitänyt omaa osaansa sopimuksesta, vaan on antanut terroristiryhmittymien käyttää aluetta tukikohtana hyökkäyksilleen.

Ennen kokousta Putinin arveltiin korostavan Erdoganille, ettei Turkki voi estää Syyriaa ottamasta omaa maataan hallintaansa kapinallisryhmiltä. Venäjä on tukenut Syyrian hallinnon joukkoja vuodesta 2015 ja pitää maata tärkeänä omalle Lähi-idän politiikalleen.

– Putinin ja Erdoganin keskustelujen jälkeen kerrotaan tulitauosta, mutta se on pelkkää näyttelyä. Uskon, että Putin korostaa Erdoganille, ettei hän ole valmis menemään sen pitemmälle, sanoi nimettömänä pysytellyt länsimainen diplomaatti uutistoimisto AFP:lle ennen neuvotteluja.

Erdogan sanoi keskiviikkona, että Euroopan tulisi tukea Turkin toimia Syyriassa, jos se haluaa välttää vuoden 2015 pakolaiskriisin. Idlibin taistelut ovat tähän mennessä ajaneet liki miljoonaa ihmistä kodeistaan.

"Pitkäaikaista ratkaisua tuskin löytyy"

Turkki ja Venäjä tapasivat torstaina ratkoakseen Syyrian Idlibin maakunnan kriisiä. Pitkäaikaista ratkaisua alueen vaikeaan tilanteeseen tuskin löytyy, arvioi konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Syyria-asiantuntija Mikko Patokallio.

Syyrian hallinto on Venäjän johdolla käynyt viime kuukausina taisteluita Syyrian kapinallisia vastaan Idlibissä.

Idlib on kapinallisten hallussa oleva viimeinen merkittävä linnake. Turkki on tukenut Syyrian Idlibissä toimivia kapinallisia, Venäjä taas Syyrian hallintoa. Viime viikolla kriisi kärjistyi, kun Turkin sotilaita kuoli Syyrian hallinnon tekemässä iskussa. Samalla Turkki alkoi iskeä Syyrian hallinnon kohteita vastaan alueella.

Turkki on myös ollut huolissaan Idlibin taisteluita pakenevista ihmisistä. Jo yli neljä miljoonaa pakolaista majoittava Turkki on sanonut, että se ei pysty enää majoittamaan uusia pakolaisia. Turkki on toivonut, että torstain neuvotteluissa saadaan aikaan tulitauko.

"Assadin agenda on tehdä Idlibin alue asuinkelvottomaksi"

Patokallio arvioi ennen tulitaukouutista STT:lle, että Turkin ja Venäjän neuvotteluissa saadaan jonkinlainen hetkellinen huojennus siviileille, kuten määräaikainen tulitauko tai Turkin toivomia turvavyöhykkeitä siviiliväestölle ja Turkin tukemille kapinallistaistelijoille.

– Kyllä kummallakin on jonkinlainen paine löytää ratkaisu. Etenkin Turkki on nyt vaikeassa välikädessä Syyriassa. Ja vaikka Venäjä on tukenut tilanteen eskalaatiota, on heillä myös tavoitteita vähentää sitä tavoitteidensa edistämiseksi.

Ratkaisut lienevät kuitenkin väliaikaisia. Venäjä ja Turkki ovat jo aiemmin sopineet Sotshin sopimuksessa turvavyöhykkeen luomisesta, mutta taistelut ovat jatkuneet.

– Idlibissä on ollut aiemminkin tulitaukoja, mutta pikkuhiljaa presidentti Bashar al-Assadin hallinto liittolaisineen on nostanut hyökkäysten määrää ja tehnyt siviiliväestön aseman hyvin tukalaksi. Todennäköisesti neuvotteluissa edetään kohti tulitaukoa, mutta se tuskin on pysyvä.

– Syyrian hallinnon agendana on ollut tehdä Idlibin alue asuinkelvottomaksi ja painostaa pakolaisilla Turkilla. Syyria haluaa palauttaa Idlibin maaperän hallinnan itselleen.

Tästä tavoitteesta Syyrian hallinto tuskin on luopumassa. Hallinto on riippuvainen etenkin Venäjästä, ja niin kauan kuin Venäjä sen toimia tukee, taistelut Idlibissä tulevat jatkumaan. Kaikki langat kulkevat lopulta Moskovan kautta, Patokallio sanoo. Syyrian hallinnon ajatuksena on yhdeksän vuotta kestäneen sodan aikana ollut se, että sitkeydellä oppositio saadaan lopulta hajotettua.

– Ja jos katsoo sodan kulkua tähän asti, niin al-Assadin hallinto on ollut oikeassa. Sitkeydellä ja pitkäjänteisyydellä monet hallintoa vastustavat tahot ovat luopuneet omista vaatimuksistaan.

Turkilla myös muita tavoitteita

Turkilla taas on myös Syyriassa Idlibin lisäksi muita tavoitteita, joita se todennäköisesti neuvotteluihin pyrkii hivuttamaan.

– Turkki ajattelee Syyriaa myös kurdikysymyksen kautta. Idlibin kriisissä se ei ollut keskeisessä roolissa, mutta se voi olla osa laajempia neuvotteluita, löydetäänkö Syyriaan ratkaisu, joka tyydyttää sekä Moskovaa että Ankaraa, Patokallio sanoo.

Turkki käynnisti viime syksynä hyökkäyksen Pohjois-Syyrian kurdienemmistöisille alueille.

Turkin mukaan tavoitteena oli taistella alueella toimivaa kurdijärjestö YPG:tä vastaan, jolla on vahvat yhteydet Turkissa toimivaan sissijärjestö PKK:hon. EU, Turkki ja Yhdysvallat pitävät PKK:ta terroristijärjestönä.

YK syyttää Venäjää sotarikoksista

Syyrian ja Venäjän narratiivissa sitä vastaan sotivat ryhmät ovat terroristeja. Venäjä on kritisoinut Turkkia myös siitä, että se ei ole tehnyt eroa Syyrian maltillisen opposition ja radikaalimpien ääri-islamististen ryhmien välillä.

– Idlibiin on siirretty kaikki jäljellä oleva oppositio, ja siellä toimii monia erilaisia ryhmiä. Merkittävin tapa ajatella heitä on se, että heitä kaikkia yhdistää aseellinen vastarinta al-Assadin hallintoa vastaan. Heidän on vaikea muodostaa poliittista agendaa, vaan he tässä vaiheessa he taistelevat selviytymisestä, Patokallio arvioi.

Patokallio uskoo, että vaikka moni alueen ryhmistä on radikaali, niiden toiminta rajoittuu pääasiassa Syyriaan ja al-Assadin vastustamiseen, ei globaaliin toimintaan.

Vaikka alueella toimii radikaaliryhmiä, on alueella myös paljon kärsiviä siviilejä. YK kertoi helmikuussa, että jo ainakin 900 000 ihmistä oli joutunut pakenemaan alueen taisteluita joulukuusta lähtien. Moni pakenevista on Syyrian sisäisiä pakolaisia, jotka ovat jo aiemmin joutuneet pakenemaan taisteluita.

Tiistaina YK:n Syyriaan erikoistunut tutkimusryhmä syytti myös Venäjää sotarikoksista Syyriassa johtuen alueen siviileihin kohdistuneista iskuista.

Turkki on vaatinut Syyrian lentokieltoaluetta siviilien ahdingon helpotukseen. Tähän Patokallio ei usko Venäjän taipuvan.

– Lentokieltoalue on hyvin epätodennäköinen. Se osoittautui mahdottomaksi jo ennen Venäjän läsnäoloa Syyriassa. Ja nyt, kun Venäjä käytännössä kontrolloi Syyrian ilmatilaa, niin on hyvin epätodennäköistä, että Venäjä olisi tähän valmis.

Vaikka al-Assad voittaisi, Syyrian sota on kaukana ratkaistusta

Patokallio painottaa, että pelkästään se, al-Assad liittolaisineen moukaroisi sotilaallisen voiton Syyriaan, ei riitä konfliktin pitkäaikaiseen ratkaisuun. Monelle syyrialaiselle paluu itsevaltaisen al-Assadin hallinnon alle on jo itsessään pelottava ajatus.

– Pakolaiset eivät ole halunneet nytkään palata Syyrian rauhallisemmille alueille. Se heijastaa sitä, että enemmistö syyrialaisista kokee Syyrian yhä turvattomaksi ja että he pysyvät mieluummin pakolaisina kuin palaavat kotimaahansa.

Syyrian kansannousu alkoi tavallisten kansalaisten toivomista uudistuksista tehdä hallinnosta demokraattisempi. Siksi Patokallion mukaan ainoa kestävä ratkaisu ulos konfliktista olisikin jonkinlainen poliittinen prosessi, jossa syyrialaiset voisivat luoda oman hallintomallin.

– Tästä tekee vaikea sen, että al-Assadin hallinto on sitkeästi korostanut, että uudistuksille ei ole tarvetta ja että hallinto itse toteuttaa jälleenrakennuksen haluamallaan tavalla.

– Siksi on erittäin epätodennäköistä, että ilman ulkoista painetta Syyria itse päätyisi tarvittavaan poliittiseen uudistusprosessiin. Näyttää siltä, että hallinto tähtää konfliktin väkivaltaiseen lopettamiseen.

Tämä ei Patokallion mukaan kuitenkaan riitä.

– Jos ummistaa silmät asialta, niin ympäri maailmaa konfliktit useimmiten liittyvät aiemman konfliktin epäonnistuneeseen ratkaisuun. Jos Syyrian konfliktin ratkaisussa epäonnistutaan, puhumme taas todennäköisesti 5–10 vuoden sisällä uudesta Syyrian sodasta.

Jäikö länsi sivustakatsojaksi?

Turkki on myös kritisoinut länsimaita siitä, että nämä eivät ole osallistuneet tarpeeksi Syyrian kriisin ratkomiseen. Syyrian sodassa on myös väitelty pitkään siitä, olisiko Yhdysvaltojen pitänyt aikoinaan puuttua konfliktiin voimakkaammin sotilaallisesti estääkseen siviilien surmaamisen ja opposition

Patokallion mukaan lännen kaikki helpot keinot puuttua konfliktiin ovat menneet jo aikoja sitten.

– Länsimaiden ikuinen haaste on se, että parhaat vaihtoehdot menivät jo. Tällä hetkellä Syyriaan ei ole mitään helppoa ratkaisua.

Patokallion mukaan länsimaat eivät ole paljoa panostaneet konfliktin poliittisesti ratkaisuun.

– Pääraide on ollut Iranin, Venäjän ja Turkin luotsaama Astanan prosessi, joka on keskittynyt konfliktin hallintaan ja aseellisiin toimiin, eikä poliittiseen prosessiin.

Patokallion mukaan länsi voisikin nyt painottaa poliittista ratkaisua Syyriaan.

– Länsi voisi esimerkiksi laajentaa YK:n elimiä tekemään valtuuksia sille, että Syyriassa pystytään yhdistämään poliittinen prosessi ja jälleenrakennus. Samalla länsi voisi painottaa, että ainoa kestävä ratkaisu on poliittinen prosessi, ja esimerkiksi perustuslakiprosessi, joka on ollut nyt aika jäissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.