Terveyspalvelujen puutteet lisäävät koronaepidemian riskiä täpötäysillä pakolaisleireillä Kreikassa

Huoli leirien mahdollisesta koronavirusuhasta voimistui maanantaina, kun Lesboksen saarelta varmistui ensimmäinen koronavirustartunta. AFP / LEHTIKUVA
STT

STT

Puutteellinen sairaanhoito lisää tartuntatautien riskiä Kreikan saarten pakolaisleireillä, arvioidaan Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöstä.

Huoli leirien mahdollisesta koronavirusuhasta voimistui maanantaina, kun Lesboksen saarelta varmistui ensimmäinen koronavirustartunta. Riittämättömien terveyspalveluiden ohella tilannetta vaikeuttaa se, että leireillä on liikaa ihmisiä niiden kapasiteettiin nähden.

– Sinänsä lähtökohta on jo huono. Se tarkoittaa, että jos sinne tulee mikä tahansa tartuntatauti tällä hetkellä, niin se varmasti pahentaisi tilannetta todella paljon, sanoo toiminnanjohtaja Linda Konate Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöstä.

– Nyt pitäisi keskittyä siihen, että leirien olosuhteet parantuisivat ja sitä kautta olisi valmius, että ihmiset saavat sairaanhoitoa riippumatta siitä, mikä tauti on kyseessä.

Esimerkiksi ihmisten eristäminen voi epidemiatilanteessa olla vaikeaa täysillä leireillä. Toisaalta vastaaviin tilanteisin on jouduttu eri pakolaisleirillä esimerkiksi tuhkarokon tai koleran vuoksi. Konaten mukaan tautien leviämistä pystytäänkin rajoittamaan, jos siihen on valmius ja riittävät resurssit.

– Kyllähän se on riski, jos on liikaa ihmisiä, se tekee sen vaikeammaksi.

"Tilanne ei ole kestävä"

Lääkärit Ilman Rajoja on jo pitkään arvioinut, että Kreikan leirien tilanne ei ole kestävä. Konaten mukaan järjestö on tunnistanut leireiltä potilaita, enimmäkseen lapsia, joilla on kroonisia tai akuutteja sairauksia. Tavoitteena on, että heidät saataisiin evakuoitua Manner-Kreikkaan tai muualle, jossa olisi tarjolla erikoissairaanhoitoa.

Järjestöllä on Kreikan suurimmalla, Morian pakolais- ja siirtolaisleirillä klinikka, jossa hoidetaan päivittäin noin 80–100 potilasta. Viime viikolla klinikka jouduttiin sulkemaan pariksi päiväksi, koska mielenosoittajat olivat tukkineet tiet leirille. Osa muista avustusjärjestöistä onkin lopettanut toimintansa leireillä turvallisuusongelmien vuoksi.

– Kyllähän se kertoo siitä tilanteesta. Puhutaan kuitenkin Kreikasta. Ei pitäisi olla esteitä sille, että pystytään auttamaan ihmisiä ja antamaan sairaanhoitoa, Konate sanoo.

"Riski leviämiselle suuri"

Myös SPR:stä kiinnitetään huomiota siihen, että pelkästään Morian leirissä on melkein 20 000 ihmistä ja leirin tilat ovat väkimäärään nähden pienet. Tämä tarkoittaa, että ihmiset asuvat tiheästi ja huonoissa olosuhteissa. Pisaratartuntana leviävissä infektioissa, kuten koronaviruksessa, on kuitenkin oleellista, että sairastuneet pystytään eristämään ja itse kukin välttää läheistä kontaktia ihmisiin, joilla on hengitystieinfektio. Toinen merkittävä asia on käsienpesumahdollisuudet, jotka pakolaisleireillä eivät välttämättä ole riittäviä.

– Kaikki tämmöiset olosuhteet aiheuttavat sen, että siellä on erittäin suuri riski tartuntojen leviämiselle, sanoo terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen SPR:n katastrofiyksiköstä.

– Jos me puhumme Suomessa karanteenista tai eristämisestä, niin tällaisissa olosuhteissa sen järjestäminen ainakin isolle porukalle saattaa olla haasteellista.

Tieto auttaa

SPR:n Noponen korostaa, että epidemioiden ehkäisyssä keskeistä on oikean tiedon jakaminen.

– Osataanko tieto antaa niin, että se menee perille ja sitä toteutetaan? Onko luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä? Yhteistä kieltä ei välttämättä ole, kun leireillä on melkein puolet afganistanilaisia, sitten on syyrialaisia ja somaleja.

Noponen kuitenkin veikkaa, että leirillä on jo annettu monennäköistä terveyskasvatusta ja hygieniaohjeita, koska siirtolaisia on ollut siellä jo aika pitkään. Ohjeita saattaa lisäksi olla jo käännetty muille kielille, mikä helpottaa urakkaa. Noponen myös uskoo, että leireillä olevat järjestöt ovat valmiita panostamaan tiedon levittämiseen epidemiariskin uhatessa.

Koronaepidemian varalta pohdittavia kysymyksiä on Noposen mukaan muun muassa se, miten palvelut järjestetään vakavasti tai kriittisesti sairaille. Tilannetta vaikeuttaa se, että leirillä olevien terveydentila on usein jo lähtökohtaisesti muita heikompi. Lisäksi leireillä on paljon lapsia, joista osa on ilman vanhempia. Myös lapsista tulee pitää huolta ja heidät täytyy ohjeistaa.

– On itse asiassa olemassa hyvin paljon riskitekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sen, että siellä leireillä ja saarilla ihmisten terveydentila on uhattuna.

Noponen pitää oleellisena kysymyksenä myös sitä, millaiset mahdollisuudet leireillä on tehdä koronavirustestejä. Hänen tietojensa mukaan monissa maissa ei ole riittävästi testimahdollisuuksia. Poikkeus ainakin toistaiseksi ovat länsimaat, joihin Kreikkakin lukeutuu.

– Tuskin kaikkia lieviä oireita edes tutkitaan, niin kuin ei Suomessakaan kaikkia nuhaisia ryhdytä testaamaan, vaan pitää täyttää tietyt kriteerit.

YK vetosi jäsenmaihin kymmenien miljoonien dollarien saamiseksi pakolaisten suojelemiseksi koronavirukselta, kertoi uutistoimisto AFP.

– Kaikilla maailman ihmisillä, mukaan lukien pakolaiset, turvapaikanhakijat ja maiden sisäiset pakolaiset, täytyy olla oikeus terveyspalveluihin, sanoi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja Filippo Grandi lausunnossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.