Tuloloukussa oli viime vuonna yli puoli miljoonaa suomalaista eli 23 prosenttia työllisistä, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Tuloloukku on tilanne, jossa henkilön ei välttämättä kannata rahallisesti tehdä lisätöitä.
Työttömyysloukussa oli puolestaan yli 136 000 suomalaista. Työttömyysloukussa olevan työttömän ei kannata taloudellisesti ottaa vastaan työtä.
Loukkuja aiheuttaa se, että merkittävä osa työn tuomasta tulonlisäyksestä menee etuuksien pienenemiseen, asiakasmaksujen nousuun ja veroihin.
Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen efektiivinen rajaveroaste oli viime vuonna 46 prosenttia, ja se on ollut likimain muuttumaton vuodesta 2015.
– Tyypillisesti työssä käyvä suomalainen menettää lisätuloistaan siis melkein puolet korkeampien verojen, maksujen ja menetettyjen etuuksien vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 100 euron kuukausittaisesta lisätulosta palkansaajan käteen jäävät tulot kasvavat 54 euroa, kertoo Etlan tutkija Päivi Puonti tiedotteessa.
Työttömien osa on vielä ankeampi, sillä keskimääräinen työllistymisveroaste Suomessa on Puontin mukaan 69 prosenttia.
Hän arvioi, että puolelle suomalaisista työttömistä käytettävissä olevat tulot kasvavat työllistyessä näin enintään kolmanneksen palkan suuruudesta.
– Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien taloudelliset kannustimet työllistyä ovat keskimäärin Kelan työttömyysturvaa saavia heikommat, Puonti sanoo.
Lapsiperheet todennäköisimmin loukussa
Tutkimustulosten mukaan työttömyysloukussa on selvästi enemmän naisia kuin miehiä. Työttömistä naisista loukussa oli 72 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia.
Suurin osa työttömyysloukussa olevista on 30–50-vuotiaita eli he ovat parhaassa työiässä ja heillä on keskiasteen koulutus sekä päivähoitoikäisiä lapsia.
Tilanteessa, jossa työtä ei välttämättä kannata ottaa vastaan, ovatkin Etlan mukaan todennäköisemmin lapsiperheet sekä asumis- tai toimeentulotukea saaneet perheet.